HSY selvisi rankkasateista ilman jätevesiohituksia, ylivuotoa oli Espoossa ja Vantaalla
Alkuviikon rajut sateet laittoivat pääkaupunkiseudun jätevesihuollon koetukselle, mutta puhdistamattomia jätevesiä ei jätevedenpuhdistamoilta päätynyt mereen.Tilaajalle
Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa käsitellään suuri osa pääkaupunkiseudun jätevesistä. Kuva: Sanne KatainenAlkuviikosta Etelä-Suomeen iskeneet poikkeuksellisen rajut sateet aiheuttivat haasteita monen muun ohella myös jätevesihuollolle. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Mari Heinonen toteaa rajun vesimassan käsittelyn menneen kaikkiaan hyvin.
”Isoin asia on, että puhdistamot toimivat mahdollisimman hyvin. Näilläkin sateilla päästiin ilman ohituksia, eli kaikki puhdistamoille tulleet jätevedet on pystytty käsittelemään”, Heinonen painottaa.
Jätevedenpumppaamojen ylivuotoja eli puhdistamattoman jäteveden suoraan ympäristöön päätymistä HSY raportoi tapahtuneen Vantaalla ja Espoossa. Yhteensä HSY arvioi ylivuotoa olleen vajaat 150 kuutiota. Suurin ylivuoto oli Espoossa, missä noin 48 kuutiota jätevettä pääsi valumaan Gumbölenjokeen.
Mari Heinonen toteaa ylivuotojen olleen kokonaisuutta arvioiden erittäin pieniä.
”Ymmärrän täysin, että asiaa ei koeta samalla tavalla siellä puron tai joen varrella, minne ylivuotoa on päätynyt. Nämä ovat paikallisesti ikäviä juttuja”, Heinonen painottaa.
”Perspektiiviä mittaluokasta kuitenkin saa siitä, että Viikinmäen maksimivirtaama sisään on ollut saderintaman aikana jopa yhdeksän kuutiota sekunnissa. Siellä kulkee vuorokaudessa valtavia vesimääriä. Se kaikki on kulkenut kemiallisen ja biologisen puhdistuksen läpi, ja se on ympäristön kannalta merkittävin asia.”
”Nämä ovat paikallisesti ikäviä juttuja.”
HSY:n jätevedenpuhdistuksessa pystytään varautumaan ennakoituihin rankkasateisiin tunnelikapasiteettia vapauttamalla. Yksittäisten jätevedenpumppaamojen osalta suuriin vesipiikkeihin on kuitenkin haastavaa varautua.
Siihen, kuinka paljon sadetta vaaditaan ylivuotojen syntymiseen, ei Mari Heinosen mukaan ole yksiselitteistä vastausta.
”Valuma-alue on niin valtava. Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että tällaisilla sateilla on vaikea välttää ylivuotoa jossakin. Paljon riippuu esimerkiksi siitä, lähteekö verkostosta samaan aikaan liikkeelle muuta tavaraa, joka voi tukkia sitä. Pahin tilanne on, jos on pitkään kuivaa ja sitten tulee raju rankkasade, jolloin viemärin pohjaan jäänyt tavara voi lähteä samalla liikkeelle.”
Esimerkiksi Helsingin keskustasta valtaosa on sekaviemäröityä aluetta, eli kaikki sadevedet päätyvät viemäriverkostoon ja sitä kautta Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Tämä on Mari Heinosen mukaan tyypillinen tilanne vanhoissa kaupungeissa.
Ilmastonmuutos on osaltaan lisännyt haasteita jätevesiasioissa.
”Sademäärät ja sateen intensiteetti ovat kasvaneet. Se näkyy selvästi, eikä mikään viittaa siihen, että ne olisivat vähenevässä, vaikka vuotuista vaihtelua toki on. Aika kuivaa muistot, kun tulee se lämmin, pitkä ja kuuma kesä”, Heinonen kuvailee.
Tällä viikolla vietettiin virallisia avajaisia Blominmäen uudessa jätevedenpuhdistamossa, joka käsittelee 400 000 asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Kirkkonummelta, Siuntiosta ja Länsi-Vantaalta. Investointi oli HSY:n historian suurin.
Pienemmän mittaluokan investointeja tehdään Mari Heinosen mukaan jatkuvasti.
”Investointeja tehdään myös velkarahalla, eikä kaikkea pysty tekemään kerralla, etenkin kun rahoitus on jo nyt osittain velkapohjaista. Mielestäni hankkeet ovat kuitenkin hyvässä kuosissa ja investointeja suunnataan muun muassa siihen, että ylivuodot saadaan minimoitua. Lisäksi rahoitukseen on saatava muutos, jotta se on niin ikään kestävää.”
- Osaston luetuimmat
