Velka kasvaa, verotulot vähenevät – mitä tekevät päättäjät?

Mitenkäs tämä talous nyt oikein nykyään toimiikaan, olen viime aikoina miettinyt.

Lisäpontta pohdintaan tuli perjantaina, kun kuulin valtion velkaantuvan kymmenellä miljardilla vuodessa lähivuosien ajan.

Se on aika iso summa, kun vertaa siihen, että parin vuoden ajan koko velkaantumiskehityksen piti oikeastaan olla hallussa.

Osa varmaan vielä muistaa, että velkaantumisen pitäisi taittua, jos työllisyysprosentti nousisi yli 73:n. Sitä hokemaa toistettiin niin paljon nykyhallituksen alkutaipaleella, että minäkin sen muistan.

Sitten vuonna 2021 työllisyysprosentti nousi yli 73:n, mutta sen vaikutus velkaantumiseen olikin vaatimaton. Velkaantuminen lisääntyikin edelleen.

Syynä oli, että syntyneet työpaikat tai työllisyystoimin nostettu prosentti ei tuottanutkaan talouteen riittävää pöhinää. Sitä työpaikkojen laadun vaikutusta ei paljoa etukäteen avattu, poristiin vain tavoitteesta, joka ratkaisee kaiken.

Eipä hallitusta tästä juurikaan pantu tilille myöhemminkään. Kai vain todettiin, että ei tämä nyt riitä. Eikä riittänytkään, velkaantuminen jatkuu aina vain. Toki tuli koronakriisi ja hävittäjähankinnat, mutta käsitin niiden miljardien olevan kertaluonteisia kuluja.

Nyt on sitten varmaan tullut taas uusia menoja. Ainakin valtion korkokulut nousevat tänä vuonna VM:n arvion mukaan 2,5 miljardiin euroon. Viime vuonna ne olivat 830 miljoonaa euroa.

Velka lisääntyy, korot nousevat. Kokoomuksesta ennustettiin korkomenojen nousevan neljään miljardiin vuosikymmenen loppuun mennessä.

Sitten peliin heitettiin uusi luku! Pääministeripuolue SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin ilmoitti pari viikkoa sitten puolueen tavoitteeksi nostaa työllisyysprosentti 80:neen seuraavalla vaalikaudella.

”Täysin realistinen”, Marin kommentoi.

Prosentti oli vuoden 2021 joulukuussa 72,8, ja se oli mittaushistorian korkein. 73 prosenttia pidettiin puolimahdottomana. Viime vuoden työllisyysaste oli 73,8 prosenttia.

Demarien ansioksi on laskettava, että nyt työllisyyden nousun ei väitetä kuittaavan koko velkaantumista. 80 prosentin työllisyysaste vahvistaisi julkista taloutta demari-laskelman mukaan noin kolmella miljardilla.

Työllisyyden nostaminen ennennäkemättömiin lukuihin siis vaikuttaisi melko vähän valtion talouden syöksykierteeseen. Ratkaisuja on etsittävä muualta.

Siksi vähintään kulmakarvoja nostattava oli perjantain tieto veroasteesta.

Eläkelaitos Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander kirjoitti Helsingin Sanomissa, että kokonaisveroaste, eli kaikkien verotulojen suhde kokonaistuotannon arvoon, on laskenut huomaamatta ja puolivahingossa.

Vuonna 2016 veroaste oli 44 prosenttia, VM:n ennuste tälle vuodelle 41,2. Lasku jatkuu 40,8 prosenttiin ennusteessa vuodelle 2025. Vaikutus valtion tuloihin on noin kahdeksan miljardia euroa.

Velka kasvaa, verotulot vähenee...

Puolueilta toivon nyt täysjärkisiä vastauksia tähän, kun kerran vaalikeskustelukin on käynnissä.