Tavio: Kiina-riski ei koske maataloustuotteita ‒ ”Ruokaa kannattaa rohkeasti viedä jatkossakin”
Kiristyvä tilanne maailmassa tekee kauppapolitiikasta yhä enemmän ulkopolitiikkaa. Ukrainasta tulee Suomen tärkein kehitysyhteistyömaa.
Ville Tavio on istunut eduskunnassa vuodesta 2015 lähtien. Hän on Turusta ja juristi sekä yrittäjä. Kuva: Carolina HusuRuoka-alan yrityksiltä on tullut ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Ville Taviolle (ps.) yhteydenottoja viennistä pääasiassa Aasian suuntaan.
Kiina kiinnostaa vientimaana, vaikka siihen katsotaan liittyvän riskejä. Länsimaissa ajattelu Kiina-riippuvuuden vähentämisestä lisääntyy.
Tavio ei pidä Kiinaa riskimaana ruokaviennissä.
”Riskit liittyvät suurvaltakilpailun keskiössä olevaan teknologiaan, eikä se koske maatalousvientiä. Maataloustuotantoa kannattaa rohkeasti viedä jatkossakin”, Tavio kannustaa.
Ruokaviennin tavoite on ollut kolme miljardia euroa. Vienti on noussut reiluun kahteen miljardiin, joten tavoitteesta on jääty.
”Välittyy kuva, että vientiä Venäjälle on pystytty ihan hyvin korvaamaan”, Tavio miettii.
Nyt hallitusohjelmassa on maatalouden kasvuohjelma, jolla lisätään ruokavientiä. Eurotavoitetta ei ohjelmassa ole.
Viennin kannalta tärkeäksi koetun Food from Finland -ohjelman jatkosta ei ole vielä tietoa.
”Vienninedistämismatkoista on jo sovittu. Niillä on yrityksiä mukana.” Ville Tavio
Ruokavienti on hajautunut eri ministeriöiden kesken. Esimerkiksi ruokavientiä lisäävä kasvuohjelma on valmistelussa maa- ja metsätalousministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä.
Tavio on kuitenkin ministereistä se, joka vientityötä pitkälti tekee.
”Vienninedistämismatkoista on jo sovittu. Niillä on yrityksiä mukana. Esimerkiksi Ukrainan jälleenrakentamisen messut ovat Varsovassa marraskuussa. Ruokamessuja ei vielä ole tiedossa.”
Ajatuksissa on keskittää toimintaa. Hallitusohjelmassa on kirjaus, että ulkoministeriön ohjausroolia viennin ja kansainvälistymisen edistämistoiminnoissa vahvistetaan. Samalla selvitetään Business Finlandin ulkomaantoimintojen siirtämistä ulkoministeriölle.
Siirtoa tukee myös maailman muutos. Vienti ja ulkopolitiikka ovat aina kulkeneet käsi kädessä, mutta kytky vahvistuu koko ajan.
”Tässä maailmantilanteessa suurvaltakilpailun kiristyessä kauppapolitiikka on ulkopolitiikkaa entistä enemmän.”
Tavion työhön kuuluu avata yrityksille ovia vientimaissa. Tavio puhuu arvovaltapalveluista.
”Esimerkiksi Aasian maissa on tarvetta sille, että suomalaisyritykset ovat tietyllä tapaa valtion hyväksymiä. Niillä tulee olla kontakteja valtioon ja arvostetaan sitä että se näkyy. Sillä on konkreettista vaikutusta.”
Lisäksi on hallituksen tehtävä sopia tuotteiden sertifioinneista ja vientiluvista.
”Vienti ei onnistu ilman kohdemaan ruokaviraston hyväksymistä.”
Esimerkiksi sianlihan viennistä Suomi neuvotteli Kiinan kanssa vuosikausia. Tavion mukaan tulevat vientiluvat eivät välttämättä kestä yhtä kauaa.
”Kauppapolitiikka on ulkopolitiikkaa ja tässä maailmantilanteessa suurvaltakilpailun kiristyessä se näkyy entistä enemmän.” Ville Tavio
Suomi leikkaa kehitysapua tämän hallituskauden aikana 1 030 miljoonaa.
Hallitusohjelmassa sanotaan, että kauppapolitiikka ja kehitysyhteistyö sovitetaan yhteen.
”Kaikki työ tähtää siihen, että suomalaisten yritysten mahdollisuuksia pystytään lisäämään kehitysyhteistyön puitteissa”, Tavio täsmentää.
Tämä näkyy Ukrainassa, josta tulee Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa.
”Ukraina on tästä hyvä esimerkki, sillä sen jälleenrakentaminen tapahtuu yritysten toimin valtion tukemana. EU:n tukivälineellä rahoitetaan Ukrainan jälleenrakentamista viidelläkymmenellä miljardilla.”
Tavion salkkuun kuuluvat myös kauppasopimukset. Suomi kannattaa vapaata kauppaa, mutta siinä on nähty takapakkia jopa kotimarkkinoilla EU:ssa.
”Korona-aikaan Euroopassa päätettiin valtioiden tuista ja ne aiheuttavat markkinoilla häiriöitä. EU:n sisämarkkinoiden turvaaminenkin vaatii aktiivisuutta.”
Yhdysvalloissa korostetaan kotimaisuutta ja EU yrittää pitää markkinoita auki. Siellä on myös tiukka ruokaviranomainen.
”Suomalaiset ruokayritykset eivät ole oleet yhteydessä USA:aan liittyen, mutta muutoin kiinnostusta on kyllä. Siellä on sellaisia toimialoja, joille pääsyssä täytyy ulkoministeriön olla mukana rakentamassa yhteistyötä.”
Tavion mukaan maatalouteen liittyviä kauppasopimuksia ei ole valmistumassa.
Toiseen suuntaan vaikuttaa Suomen Nato-jäsenyys.
”Suomi-kuva Nato-maissa on rakentunut maailman onnellisimman kansan imagolle. Suomen maine on hyvä ja on saatu ennennäkemätön määrä julkisuutta”, Tavio kertoo.
Täsmennetty 19.9. kello 17.44, että Business Finlandin ulkomaantoimintojen siirtoa ulkoministeriölle selvitetään.
- Osaston luetuimmat
