MTK:n Åberg hallitusohjelmasta: ”Monta hyvää kirjausta, muun muassa ruokavienti ja se, ettei viljelijöille aiheuteta uusia kustannuksia”

”Tällaisina aikoina voi sanoa, että oikein hyvä ohjelma”, MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kommentoi tuoretta hallitusohjelmaa.

Käytännössä merkittävintä hänen mukaansa on, että hallitus sitoutuu maaliskuussa julkistettuun maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraporttiin eli niin kutsuttuun Maka-raporttiin.

”Joihinkin hallitusohjelman kohtiin olisin kaivannut lisää konkretiaa, mutta sitä löytyy Maka-raportista.”

Åberg on erityisen tyytyväinen kirjaukseen, jossa sitoudutaan rakentamaan ruoka-alalle kasvuohjelma. ”Sitä tarvitaan ja tätä asiaa olemme pitäneet esillä.”

Hallitus sitoutuu myös ruuan viennin kasvattamiseen. Konkreettisia toimenpiteitä ei ohjelmassa mainita, mutta Maka-raportissa nekin on varsin tarkasti kirjattu.

Erittäin tärkeänä Åberg pitää kirjausta, jonka mukaan viljelijöille ei aiheuteta kotimaisin päätöksin uusia kustannuksia.

”Tämä maininta on ollut hallitusohjelmissa ennenkin, mutta nyt se on erityisen tärkeä, kun kustannukset ovat nousseet rajusti.”

Kirjaus varmistaa, että säädösvalmistelussa joudutaan tarkkaan analysoimaan, mitä päätökset merkitsevät taloudellisesti. ”Se on toiminut: jos on arvioitu, että kustannusvaikutus on merkittävä, joistakin ajatuksista on luovuttu tai sitten lähdetty rakentamaan kustannusten kompensointikeinoja. Se on tosi hyvä perälauta.”

Elintarvikemarkkina-, kilpailu- ja hankintalaki otetaan tarkasteluun alkutuottajan sopimusaseman parantamiseksi. Onko sieltä luvassa apua?

”Pessimisti ei pety”, Åberg toteaa. ”En löisi vetoa, sillä tämä on erittäin vaikea kysymys. Mutta kovasti toivon, että eteenpäin päästään.”

Hän toteaa, että tässäkin asiassa hallitusohjelman melko epämääräisen kirjauksen tukena on Maka-raportti, jossa on tarkemmin avattu, mihin kilpailu- ja ruokamarkkinalainsäädännöllä pitäisi pyrkiä.

Åberg odottaa nyt mielenkiinnolla Kilpailu- ja kuluttajavirastossa tekeillä olevaa 10 vuotta vanhan alkutuotantoselvityksen päivitystä. ”Se tulee olemaan aika ratkaiseva.”

Viljelijätukiin hallitusohjelmassa ei käytännössä tullut yhtään leikkausta, Åberg toteaa.

Aloitustuissa on pientä muutosta, mutta sukupolvenvaihdosten määrä on sen verran alhainen, etteivät leikkaukset tule realisoitumaan käytännössä.

Moni on iloinnut siitä, että ruuantuotanto mainitaan ohjelmassa maatalouden tärkeimmäksi tehtäväksi.

"Hyvä toteamus, mutta näinhän se on aiemminkin ollut”, Åberg sanoo.

”Sellaisista ympäristötoimista, jotka eivät suoraan kytkeydy ruuantuotantoon, tulee kritiikkiä. On silti kylmä fakta, että Suomi käyttää Euroopassa suhteellisesti eniten rahaa ruuantuotannon tukemiseen. Meillä on esimerkiksi enemmän tuotantoon sidottuja tukia kuin millään muulla EU-maalla.”

EU-säädökset rajaavat, miten paljon rahaa voidaan kanavoida suoraan ruuantuotantoon.

Åberg toivoo nyt, että kaikki hallitusohjelman toimet saadaan toteutettua. ”Aina jotain on jäänyt toteutumatta, koskaan ei päästä sataan prosenttiin.

”Vaikka ohjelma on hyvä, edunvalvontatyö ei todellakaan tähän lopu. Tulevina vuosina seurataan, sparraillaan ja autetaan hallitusta ja virkamiehiä.”