Esitys: Viennin ja tuottajaorganisaatioiden edistäminen sekä tuontiriippuvuuden vähentäminen turvaisivat ruuantuotantoa uudessa hallitusohjelmassa

Markkinoiden toimivuus vaikuttaa keskeisimmin maatalouden pitkän aikavälin kehitysnäkymiin, toteaa Parlamentaarinen maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmä (MAKA) loppuraportissaan.

Ryhmän tehtävänä oli laatia tiekartta maatalouden kestävän tuotannon ja kannattavuuden kehittämistavoitteista ja keinoista sekä nostaa esiin toimenpiteet, jotka tulisi saada mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan.

Ryhmä ehdottaa yksimielisesti, että seuraavan hallituksen ohjelmassa tullaan edistämään erityisesti lainsäädännön tarkasteluhankkeita. Tämä tarkoittaa käytännössä elintarvikemarkkinalain, kilpailulain ja hankintalain tarkastelemista heti uuden hallituskauden alussa alkutuotannon aseman vahvistamiseksi, kertoo ryhmän toisena sihteerinä toiminut neuvotteleva virkamies Osmo Rönty maa- ja metsätalousministeriöstä.

Työryhmä luovutti loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurviselle (kesk.) tänään keskiviikkona.

”Työryhmän toiminnan tavoitteena on nostaa alkutuotantoon liittyviä kirjauksia hallitusohjelmaan riippumatta siitä, millainen uusi hallituspohja Suomeen muodostuu”, Kurvinen totesi tilaisuudessa.

Hän oli tyytyväinen siihen, että ryhmä pystyi muodostamaan yksimielisen näkemyksen tarvittavista toimenpiteistä ja että kansanedustajat puoluekannasta riippumatta kokevat kotimaisen ruuantuotannon turvaamisen tärkeäksi.

Ryhmän puheenjohtajana toimi kansanedustaja Raimo Piirainen (sd.) ja varapuheenjohtajina Ritva Elomaa (ps.) sekä Arto Satonen (kok.). Muu joukko koostui eri puolueiden kansanedustajista eduskunnan nykyisten voimasuhteiden mukaisesti sekä sihteerinä toimineista asiantuntijoista.

Työryhmän loppuraportin mukaan elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto voisi tiivistää yhteistyötä Kilpailu. ja kuluttajaviraston kanssa.  Kuva: Martti Kainulainen

Työryhmä haluaa myös vahvistaa elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaatioikeuksia ja voimavaroja. Markkinavaltuutetun toimisto voisi esimerkiksi tiivistää yhteistyötä Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) kanssa, Rönty totesi raportin julkistamistilaisuudessa.

Valtuutetun on tällä hetkellä mahdollista saada vain rajallisesti tietoja. Työryhmä ehdottaa, että tiedonsaantioikeuksia tulee lisätä elintarvikemarkkinalain muutoksen kautta ja mitoittaa valtuutetun toimiston resurssit vastaamaan toiminnan vaatimuksia.

Yksi keinoista tuottajien aseman vahvistamiseen on raportin mukaan tuottajaorganisaatioiden perustamisen tukeminen. Neuvontaa siihen liittyen tulisi lisätä. Lisäksi KKV:lla pitäisi olla riittävät resurssit ennakkoratkaisujen antamiseen perustamisvaiheessa olevien tuottajaorganisaatioiden olennaisimpiin kysymyksiin.

Suomalaisen elintarvikeviennin kehittämisessä on työryhmän mukaan paljon nykyistä enemmän mahdollisuuksia, minkä vuoksi tavoitteisiin on kirjattu myös viennin tukipalvelujen kehittäminen.

”Vienti on isossa kuvassa kehnolla tasolla esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Isot toimijat eivät ole lähteneet vientiin riittävästi. Niiden on herättävä toimimaan, jos elintarvikeviennin volyymia halutaan lisätä”, Kurvinen totesi.

Yksi suomalaisen alkutuotannon haasteista on riippuvuus tuontiraaka-aineista.  Kuva: Sanne Katainen

Raportin keskeinen lähtökohta on, että elintarvikeketju ei ole pystynyt ylläpitämään riittävästi maatalouden kannattavuutta uusien haasteiden edessä ja kannattavuusongelmat ovat kärjistyneet.

Suomen maatalouden kannattavuus on pitkällä aikavälillä heikentynyt, vaikka kokonaistuottavuus on kasvanut paremmin kuin EU:ssa keskimäärin. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, ongelmat syvenevät, kertoi työryhmän toisena sihteerinä toiminut ryhmäpäällikkö Olli Niskanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Yksi suomalaisen alkutuotannon haasteista on riippuvuus tuontiraaka-aineista. Tilanteen kohentamiseksi työryhmä ehdottaa kansallisen lannoite- ja energiastrategian luomista sekä strategiaa valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi.

Valtioneuvosto asetti parlamentaarisen arviointiryhmän viime vuoden heinäkuussa turvaamaan maatalouden toimintaedellytyksiä ja suomalaista ruoantuotantoa muuttuvassa toimintaympäristössä.

MAKA-ryhmän toiminnassa on keskitytty pitkän aikavälin toimintaedellytysten ja huoltovarmuuden turvaamiseen tähtääviin kokonaisuuksiin, painotti työryhmän puheenjohtaja Piirainen raportin julkistamisen yhteydessä.