Jätevesiasetuksen ja taksiuudistuksen ongelmat olisi ehkä voitu välttää tällä menetelmällä – EU, OECD ja WHO:kin innostuivat

Maaseutupolitiikan neuvosto MANE kannustaa seuraavaa hallitusta ottamaan käyttöön maaseutuvaikutusten arvioinnin.

Poliittiset ja hallinnolliset päätökset vaikuttavat erilaisilla alueilla eri tavoin.

”Maaseutuvaikutusten arvioinnilla pystyy säästämään aikaa ja resursseja, ettei lakeja jouduta jälkeenpäin korjaamaan turhaan”, sanoo neuvoston pääsihteeri Antonia Husberg.

Ongelmia, joita nähtiin esimerkiksi vuoden 2004 jätevesiasetuksen ja vuoden 2017 taksiuudistuksen myötä olisi ehkä voitu välttää arvioimalla maaseutuun kohdistuvia vaikutuksia, maaseutupolitiikan neuvosto kertoo sivuillaan.

Jätevesiasetusta jouduttiin tarkentamaan ja lieventämään monesti. Myös taksiuudistuksen lainsäädäntöön on tehty useita muutoksia.

Valtioneuvoston asettama maaseutupolitiikan neuvosto ohjaa kansallisen maaseutupolitiikan toteutusta.

Maaseutu hukkuu monesti tilastoihin, kertoo Husberg.

72 prosenttia väestä asuu kaupungeissa, joten harvaan asuttu maaseutu ei näy väestötilastoihin pohjautuvissa keskiarvoissa. Myös esimerkiksi maaseutu- ja saaristoalueiden monipaikkainen väestö jää täysin näkymättömiin.

Maaseutuvaikutusten arvioinnille on oma menetelmä, joka ottaa esimerkiksi asukkaat, yhdistykset ja yrittäjät mukaan. ”Se tekee näkyväksi sen, mitä tilastot eivät näytä.”

Maaseutuvaikutusten arviointia voisi käyttää muun muassa EU:n aloitteisiin, jotka vaikuttavat vahvasti maaseutualueisiimme, kuten ennallistamisasetus sekä maankäyttöön ja peruspalveluihin liittyvissä valmisteluissa kaikilla hallinnon tasoilla, Husberg sanoo.

Mitä vaikutusten arviointi muuttaisi?

”Toivomme räätälöityjä ratkaisuja. Toimenpide voi olla erilainen kaupungissa kuin maaseudulla esimerkiksi kaavoituksessa ja rakentamisessa. Voiko kotitalousvähennys olla laajemmin käytettävissä alhaisen tulotason alueella?”

”Alueet eriarvoistuvat. Jos haluamme muutosta tähän: politiikan tekemiseen, valmisteluun ja päätöksiin, pitää tehdä jotain.”

”Tavoitteena on parantaa päätöksenteon laatua ja politiikan johdonmukaisuutta, ja se edellyttää, että asiat osataan ajatella myös maaseuduksi ja arvioida, onko jollain toimenpiteellä tahattomia vaikutuksia.”

”Toimenpide voi edellyttää räätälöintiä ja olla erilainen kaupungissa kuin maaseudulla, esimerkiksi peruspalvelujen järjestämisessä, kaavoituksessa ja rakentamisessa sekä verovähennysten kautta vaikuttamaan tarkoitetuissa ohjausvälineissä.”

Maaseutuvaikutusten arviointia on Suomessa käytetty yksittäisissä tapauksissa kansallisella tasolla lainvalmistelussa. Paikallisella tasolla sitä on hyödynnetty kuntaliitosselvityksissä ja maakuntastrategioiden kirjoitustyössä.

Hallitus suositteli maaseutuvaikutusten arvioinnin ottamista käyttöön jo 2009, edellisen maaseutupoliittisen selonteon yhteydessä.

Menetelmää on kehitetty ja kehitetään eteenpäin, kertoo Husberg.

Maaseutuvaikutusten arviointia edistävät nyt niin EU, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kuin Maailman terveysjärjestö WHO:kin.

OECD ja WHO kantavat huolta esimerkiksi maaseudun terveydenpalveluista.

”Koronapandemia näytti, miten eriarvoisesti terveyspalveluja on saatavilla ja saavutettavissa maaseudulla”, sanoo Husberg.

Maaseutuvaikutusten arviointi on mukana EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiossa. Komission tiedonannon mukaan arviointimekanismilla puidaan erityisesti EU:n tärkeimpien lainsäädäntöaloitteiden odotettuja vaikutuksia maaseutualueisiin.

Euroopan parlamentista maaseutuvaikutusten arviointimekanismia tarvitaan niin EU:n aloitteiden käsittelyssä kuin jäsenvaltioissakin.

Portugalilainen koheesio- ja uudistusasioiden komissaari Elisa Ferreira on tuonut esiin, ettei mikään politiikka-ala ole alueneutraali tai -sokea ja tämä on tunnistettava kaikilla politiikan aloilla.

Ferreiran mukaan tarvitaan nimenomaan räätälöityjä ratkaisuja.

Tänä vuonna toimintansa aloitti EU:n Maaseudun seurantakeskus (Rural Observatory). Se kerää tietoa maaseutualueilta maaseutuvaikutusten arvioinnin ja maaseudun kehittämisen tueksi EU-tasolla.