”Ainon jäädä Suomeen ja käydä kotona lomilla”, sanoo Lucy Tran (vas.) ja Winki Phung, Aurora Long ja Chloe Nguyen suunnittelevat samaa. Kuva: Sanne Katainen
Pieni lukio on tyytyväinen ulkomaalaisiin opiskelijoihin – ”Olisimme menneet nurin ilman heitä”
Hallitus aikoo laittaa EU:n ulkopuolelta tuleville lukiolaisille maksut. Se voi kaataa Sysmänkin lukion.Tilaajalle
Sysmän lukiossa opiskelevat vietnamilaiset Lucy (vas.), Nancy, Chloe, Winki, Aurora ja Lucy ja Susi sekä takarivin sysmäläinen Leo Apilainen. Kuva: Sanne KatainenKarjalanpiirakka.
Riisipiirakka.
Karjalanpiirakka.
Sysmän lukion vietnamilaiset oppilaat kertovat, mikä on parasta suomalaista ruokaa. Myös korvapuusti, riisipuuro, joulutorttu, uunimakkara ja lohikeitto saavat ääniä.
”Maksalaatikkokin on hyvää!”
Vastaukset tulevat selvällä suomen kielellä. Luokassa istuu seitsemän vietnamilaista 1. ja 2. vuoden opiskelijaa eli junioreita ja senioreita. Lukion 46 oppilaasta kaikkiaan 12 on eri puolilta Aasiaa. Suomessa heitä on noin 600 sadassa lukiossa.
Tulijat opiskelivat suomea kotimaissaan verkkokursseilla ja koulu haastatteli heidät. Kurssien takana on yrittäjä Peter Vesterbackan Finest Future -yritys, sillä hänen mielestään Suomi tarvitsee lisää koulutettuja ihmisiä, eikä oma syntyvyytemme riitä.
Tulijoita kiinnostavat Suomen koulutusmaine, pohjoismainen yhteiskunta, lukion ilmaisuus ja...
”Tiesin, että joulupukki asuu täällä”, Lucy Bui kertoo.
”Maaseudun rauhallisuus ja parempi ympäristö ja ilma kuin kotikaupungissani Ho Chi Minhissä. Mutta on myös lunta, jäätä ja kylmempää kuin luulin”, Winki Phung paljastaa.
Osaa Suomen pimeys auttaa nukkumaan paremmin, osaa kylänraitin hiljaisuus häiritsee.
”Sysmä on aika surullinen. Ihmisiä ja kauppoja on vähän”, sanoo Susi Tran Tue. Hänkin on kotoisin liki kymmenen miljoonan asukkaan suurkaupungista, Hanoista.
Suomi aikoo kuitenkin laittaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville venäläisille, aasialaisille ynnä muille lukukausimaksun ensi syksystä lähtien.
Kunnalle summa olisi samaa luokkaa kuin nykyinen valtionosuus ja valtiokin säästäisi vain miljoonan tai pari, Sinervo sanoo. Hän epäileekin, että kyseessä on periaatteellinen Vesterbackan toiminnan vastustaminen.
”Perussuomalaisille tämä sopii hyvin ja RKP:lle tämä hyvitettiin pienten ruotsinkielisten lukioiden tulevissa valtionosuuksissa”, Sinervo sanoo.
Pienten lukioiden puolustajat kertovat, ettei opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) ottanut vastaan heitä eikä edes addressin luovuttajia.
Kansainvälistyminen on myös kuntastrategiassa.
Sysmässä on 3 400 asukasta. Tänä vuonna kuntaan syntyi seitsemän lasta ja lukioon olisi tullut kaksi suomalaista. Lukio toimii vain kolme vuotta vanhassa rakennuksessa sekä vastaremontoiduissa seurakunnan tiloissa.
”Eikö tyhjilleen jäävää kapasiteettia ole järkevää käyttää? Kyllä meillä lukio olisi mennyt nurin ilman näitä tulijoita”, rehtori Simo Sinervo sanoo.
Kylänraitti on tosiaan harmaa: yli 70-vuotiaita on suhteellisesti eniten juuri Sysmässä, 37 prosenttia. Se ei ole yksin: vain noin 30:ssä Suomen 308 kunnasta syntyneitä on enemmän kuin kuolleita ja vuonna 2045 vain 13:ssa.
Sinervoa tuleva tilanne ihmetyttää.
”Jos lukio ei ole maksuton, miksi nuoret opiskelisivat uuden kielen ja tulisivat tänne? Paikallisia voi nyt tulla lukioon kaksi tai viisi, joten ulkomaalaiset opiskelijat tasaavat vaihtelua.”
”Tosi mukavia ovat ja kiva saada eri kulttuuria ja kieliä tänne”, sysmäläinen Leo Apilainen sanoo luokkakavereistaan. Hän käy toista luokkaa ja isoveli kolmatta.
Sysmän lukio otti tänä syksynä uudeksi vetovoimatekijäkseen järvensä. Päijänne-linjalla voi opiskella tulevaisuus-, luonti- ja purjehdustaitoja.
”Ulkomaalaiset nuoret tuovat oman säväyksensä koko kyläkuntaan”, sanoo rehtori Simo Sinervo ja muistuttaa, että kansainvälistyminen on myös kuntastrategiassa. Kuva: Sanne KatainenMaapallon toiselle puolelle tulleiden nuorten kypsyyttä ja kodinhoitotaitoja on epäilty, mikä on rehtorista ”ihan soopaa”.
”Tärkeämpiä ovat henkiset eväät: pystyykö oppimaan suomen kielen, kulttuurin ja lukion oppiaineet? Ne vaativat lahjakkuutta, ja sitä kaikilla on. Olen hämmästynytkin siitä, ettei rehtorille ole tullut töitä.”
Tulijat asuvat kunnan vuokra-asunnoissa. Koulun jälkeen he kokkaavat vietnamilaista ruokaa, tekevät koti- ja koulutöitä ja harrastavat. Winki pelaa sulkapalloa, Chloe Nguyen käy kävelyillä suomalaistytön kanssa ja Aurora Long soittaa viulua.
”Menen koulun jälkeen usein kuntosalille, koska haluan vähentää stressiä. Viikonloppuna kävin uimassa”, Nancy Nguyen kertoo.
Nuorten opiskelu on sujunut tavallisissa luokissa. Vaikeinta on ollut suomen puhe- ja kirjakielen erilaisuus sekä maantieto, joka vilisee vaikeita jokien ja vuorten nimiä.
Ylioppilastutkinnon jälkeen nuoret tähtäävät psykologiksi, ekonomiksi, insinööriksi, kapellimestariksi – Suomessa.
”Haluaisin Aaltoon opiskelemaan arkkitehdiksi”, Nancy Nguyen kertoo. Kuva: Sanne KatainenMoni kaavailee jäävänsä Suomeen.
”Aion jäädä, koska haluan olla suomalainen ja saada kansalaisuuden”, Winki sanoo.
”Aion asua täällä ja perustaa perheen”, Aurora paljastaa ja saa aikaan hyväksyvää hihitystä.
”Pelkkää bluffia.”
Hallitus lopettaa maksuttomuuden, mutta aikoo myöntää lupia englanninkieliseen ylioppilastutkintoon.
”Pelkkää bluffia”, Sinervo sanoo.
”Muutamissa isoissa kaupungeissa aloitetaan englanninkielinen linja, ja sen varjolla saadaan pienet lukiot loppumaan. Meiltä loppuu Suomesta työvoima eikä suuntaa muuteta hallituksen päätöksillä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
