THL: Hyvinvointialueet tarvitsevat taloutensa tasapainottamiseen enemmän aikaa – "Rahamäärä ei kerta kaikkiaan riitä"
THL:n mukaan hyvinvointialueet ovat pystyneet turvaamaan palvelut huolimatta alueiden toimintaa ja taloutta tasapainottavista muutosohjelmista.
Osalla hyvinvointialueista on THL:n mukaan edelleen pulaa ammattihenkilöstöstä. LEHTIKUVA / LAURA UKKONEN.Hyvinvointialueet pystyvät turvaamaan pääosin asukkaidensa tarvetta vastaavat lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta alueiden taloudellinen tilanne jatkuu paikoin vaikeana. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä arviosta.
Muun muassa perusterveydenhuoltoon pääsy ja perustason mielenterveyspalvelujen saatavuus on parantunut.
THL:n mukaan hyvinvointialueet ovat pystyneet turvaamaan palvelut huolimatta alueiden toimintaa ja taloutta tasapainottavista muutosohjelmista. Muutosohjelmilla tarkoitetaan sopeutustoimenpiteitä, joilla alueet pyrkivät saamaan taloutensa tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä valtakunnallisesti, yhteistyöalueittain ja hyvinvointialueittain. Arvioitaviin alueisiin kuuluu 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja Hus-yhtymä.
”Digitaalisten palveluiden käyttöön tarvitaan myös opastusta.” Anu Niemi
Perusterveydenhuollossa hoitoonpääsyä on parantanut erityisesti digitaalisten palvelujen kehittäminen ja moniammatillisten tiimien käytön lisääminen.
Moniammatillisten tiimien avulla pyritään lisäämään eri ammattiryhmien, kuten sairaanhoitajien tai fysioterapeuttien välistä yhteistyötä potilaan hoidossa.
THL:n palvelujärjestelmäjohtaja Anu Niemi korostaa, että digitaalisia palveluja hyödynnetään osana palvelujen kokonaisuutta.
”Digitaalisten palveluiden käyttöön tarvitaan myös opastusta, osa alueista on tällaista toimintaa ryhtynyt toteuttamaankin”, Niemi sanoo STT:lle.
Eläköityminen vaikeuttaa henkilöstötilannetta entisestään.
THL:n mukaan myös ammattihenkilöstöä on edelleen monin paikoin liian vähän. Hankalin tilanne on hyvinvointialueiden reuna-alueilla ja pienimmillä paikkakunnilla.
Niemen mukaan eläköityminen vaikeuttaa henkilöstötilannetta entisestään.
Kevan ennusteen mukaan valtakunnallisesti yli neljännes hyvinvointialueiden henkilöstöstä siirtyy vanhuuseläkkeelle tai täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suhteellisesti eniten henkilöstöä eläköityy Lapissa ja Kainuussa sekä Vantaalla ja Keravalla ja Keski-Pohjanmaalla.
Henkilöstötilanne on kuitenkin myös paikoin parantunut, esimerkiksi Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Länsi-Uudellamaalla sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla.
Alueet tarvitsevat taloutensa tasapainottamiseen enemmän aikaa, THL:n raportissa todetaan.
”Jos toteutamme alijäämän kattamisen, kuten valtionvarainministeriö odottaa, niin se rahamäärä ei kerta kaikkiaan riitä tuottamaan kaikkia palveluja kaikilla hyvinvointialueilla”, Niemi sanoo.
Poikkeuksen muodostaa Helsingin kaupunki, jolle ei ole kertymässä katettavaa alijäämää viime ja kuluvalta vuodelta.
”Heillä tilanne näyttäytyy tässä kohtaa positiivisena, mutta täytyy muistaa, että myös Helsingillä talous on heikentynyt viime vuodesta”, THL:n erityisasiantuntija Jutta Nieminen sanoo STT:lle.
Vaikein tilanne on puolestaan niillä kuudella alueella, jotka valtiovarainministeriö on ottanut tiukempaan ohjaukseen. Nämä ovat Lappi, Keski-Suomi, Kanta-Häme, Satakunta, Itä-Uusimaa ja Vantaa-Kerava.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
