

Hallitus on suuntaamassa huhtikuussa puoliväliriiheen. Tärkeimmät kysymykset liittyvät siihen, millä toimilla investointi- ja kasvuhalukkuutta vauhditettaisiin lyhyellä aikavälillä, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Hän vieraili MT Liven keskiviikkoillan lähetyksessä.
Käytännössä tällaiset toimet liittyvät Romakkaniemen mukaan esimerkiksi marginaaliveroihin, yhteisöveroon ja osinkoverotukseen.
Ylimpien marginaaliverojen leikkaaminen on hänen mukaansa todella tärkeä uudistus. Lisäksi yhteisöveroa pitäisi alentaa Romakkaniemen mukaan nykyisestä parilla prosenttiyksiköllä.
Perintö- ja lahjaveroon liittyvä uudistus on hänen mukaansa kasvutoimi, jolla vapautetaan pääomia investointeihin. Neljäs keskeinen kysymys puoliväliriiheen olisi Romakkaniemen mielestä osinkoverotuksen uudistaminen.
Romakkaniemen mukaan nykyisestä nettovarallisuuteen liittyvästä vaatimuksesta listaamattomien yhtiöiden osingonmaksussa pitäisi luopua.
Ajatus perustuu siihen, että kevyemmän verotuksen ansiosta osinkoa pystyisivät maksamaan myös sellaiset yritykset, joilla ei ole kiinteää omaisuutta.
”Pääomia alkaisi vapautua kasvun kannalta huomattavasti parempiin investointikohteisiin.”
Romakkaniemi ei enää ensisijaisesti olisi säästämässä lisää. Hän huomauttaa, että hallitus on jo tehnyt runsaasti säästöjä. Nyt olisi aika saada kasvu käyntiin.
”Julkisen talouden tasapainoa ei pelkästään säästämällä ja veroja korottamalla saada toteutumaan optimaalisella tavalla”, hän huomauttaa.
Mahdollisten lisäsäästöjen aika on Romakkaniemen mukaan myöhemmin, tarkemmin sanottuna silloin, kun päätetään vuoden 2027 budjetista.
MT Liven lähetyksessä keskusteltiin myös Suomen hiilinielutavoitteesta. Romakkaniemen mielestä pitää joko löytää tapa, jolla toimenpiteitä korjataan tai sitten ilmastolaki pitää avata ja arvioida uudelleen.
”Päästövähennyksiä pitää pystyä tekemään enemmän”, Romakkaniemi sanoi.
Keskuskauppakamari ei halua Romakkaniemen mukaan puuttua puun käyttöön. Hänen mukaansa päästöjen puolella ja niin sanotuissa teknisissä nieluissa on paljon potentiaalia.
Jos maaperän hiilipäästöjen laskennan periaatteet muuttuvat, pitää sen näkyä myös politiikassa, hän huomauttaa.
”Eihän politiikka voi pysyä enää silloin samanlaisena. Pitää pystyä tarkastelemaan koko politiikan mielekkyyttä.”
Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan mukaan maatalouden tulevaisuudessa kyse on huoltovarmuudesta.
”Minusta tätä pitäisikin tarkastella tulevaisuudessa entistä enemmän huoltovarmuuskysymyksenä.”
Käytännössä syytä olisi siis tarkastella sitä, kuinka paljon ruokatuotannon potentiaalia tarvitaan Suomessa, ja mitä politiikalta vaaditaan. Romakkaniemi itse pitää tärkeänä, että kotimaassa tuotetaan etenkin viljaa.
Romakkaniemi ennakoi, että tilakoot kasvavat entisestään tulevaisuudessa. Vaikka koko ei olekaan ainoa merkittävä tekijä, suuremmat yksiköt parantavat hänen mukaansa myös tuottavuutta. Suurempiin tiloihin ajaa myös se, että investoinnit kallistuvat.
Tallenteen lähetyksestä voit katsoa alta.
”Päästövähennyksiä pitää pystyä tekemään enemmän.”