Euroopassa eletään epävakaiden jättiläisten varjossa − nyt pitäisi keskittyä turvallisuuden vahvistamiseen
Euroopassa joudutaan elämään epävakaiden jättiläisten varjossa. Vaikka Venäjä ei sotilasmahdiltaan enää vertaudu entisaikojen Neuvostoliittoon, pystyy se tekemään jatkuvaa kiusaa länsimaille, kirjoittaa toimittaja Jukka Koivula.
Arvaamaton ja aggressiivinen Venäjä on turvallisuusuhka Euroopalle. Kuvassa Suomen ja Venäjän välistä rajavyöhykettä. Kuva: Mikko Nikkinen7.8.202416:30
2020-luku on ollut maailmanpolitiikassa hankalaa aikaa.
Vuosikymmenen alussa koronaviruspandemia horjutti yhteiskuntarauhaa ja taloutta kautta maailman. Helmikuussa 2022 sota palasi Euroopan maaperälle, kun Venäjä käynnisti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Jännitteet ovat sittemmin kiristyneet äärimmilleen myös Lähi-idässä ja Tyynellämerellä.
Euroopassa joudutaan elämään epävakaiden jättiläisten varjossa. Vaikka Venäjä ei sotilasmahdiltaan enää vertaudu entisaikojen Neuvostoliittoon, pystyy se tekemään jatkuvaa kiusaa länsimaille. Ukrainassa laitonta tuhoamissotaa käyvä, laajentumishaluinen Venäjä aiheuttaa pitkäaikaisen sotilaallisen uhan koko Euroopalle.
Useimmissa Euroopan maissa armeijoiden suorituskyky ajettiin kylmän sodan jälkeen ohueksi. Euroopan turvana on ollut läntinen jättiläinen Yhdysvallat, jonka armeija on kooltaan ja voimaltaan vertaansa vailla.
Sisäinen jyrkkä kahtiajako tekee kuitenkin Yhdysvalloista poliittisesti ailahtelevan liittolaisen. Esimerkiksi Ukrainan olemassaololle elintärkeän sotilaallisen tuen jatkuminen näyttäisi olevan kiinni siitä, onnistuuko demokraattien presidenttiehdokas Kamala Harris estämään republikaanien Donald Trumpin paluun valtaan. Trumpin valinta sotkisi läntisen liittouman pakkaa ja pahimmillaan rampauttaisi sotilasliitto Naton toimintakykyä.
Trumpin valinta sotkisi läntisen liittouman pakkaa ja pahimmillaan rampauttaisi sotilasliitto Naton toimintakykyä.
Kolmas jättiläinen Kiina ulottaa sekin lonkeronsa Eurooppaan. Tänne virtaa Kiinassa valmistettuja tuotteita ja Kiinaan länsimaista rahaa. Kiina on perinteisesti keskittynyt kauppaan ja diplomatiaan, mutta Xi Jinpingin valtakaudella toiminta on saanut yhä militaristisempia sävyjä. Jatkuva häiriköinti Taiwanin liepeillä ja lukuisat aluekiistat rajanaapureiden kanssa antavat osviittaa siitä, että Kiina saattaisi ajaa tavoitteitaan myös sotilaallisesti.
Kiina haastaa Yhdysvaltoja tavoitteenaan nousta taloudellisesti ja teknologisesti maailman ykkösvaltioksi. Jos Kiinan ja Yhdysvaltain välit menevät lopullisesti solmuun, vaikutukset heijastuvat voimallisesti myös Eurooppaan, vähintäänkin taloudellisesti.
Jatkuva häiriköinti Taiwanin liepeillä ja aluekiistat rajanaapureiden kanssa antavat osviittaa siitä, että Kiina saattaisi ajaa tavoitteitaan myös sotilaallisesti.
Mitä Euroopassa sitten pitäisi tehdä kaiken myllerryksen keskellä?
Toivottavaa ainakin olisi, että EU:ssa keskityttäisiin alkaneella parlamenttikaudella sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistamiseen tavalla, joka lähentää jäsenvaltioita. Euroopan on kyettävä vastaamaan uskottavasti omasta puolustuksestaan.
Yksityiskohtainen puuttuminen jäsenvaltioiden sisäisiin asioihin olisi syytä jättää vähemmälle. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ovat tärkeitä, mutta ilmastopolitiikassa pitää edetä tavalla, joka ei rapauta niin kansalaisten luottamusta koko unioniin kuin maanosan kilpailukykyä.
Euroopassa kannattaisi myös säädellä sosiaalisen median alustojen toimintaa nykyistä tarkemmin. Somessa mellastavat trollit ja kulovalkeana leviävät valeuutiset lietsovat levottomuutta ja horjuttavat yhteiskuntarauhaa.
- Osaston luetuimmat
