Myanmarilaiset Bhone Min Thant ja Khin Sabel Nyi Nyi kehuvat Kinnulassa tarjottavia lukio-opintoja laadukkaiksi. Koti-ikävää lievittää päivittäinen skype-puhelu perheen kanssa. Kuva: Petteri Kivimäki
Pikkukunnan lukio onnistui tuplaamaan oppilasmäärän parissa vuodessa – pelastus löytyi rekrytoimalla
Pienelle maaseutukunnalle kävisi raskaaksi ylläpitää lukiota, jonka oppilasmäärä vajoaa vajoamistaan.TilaajalleKinnula
Myanmarilaiset Khin Sabel Nyi Nyi (kuvassa etualalla) ja Bhone Min Thant sekä vietnamilainen Mai Nguyen ovat muuttaneet kotimaastaan Suomeen Kinnulaan lukio-opintojen perässä. Kuvassa myös Kinnulan lukion rehtori Niko Aihio ja suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Emmilotta Kinnunen. Kuva: Petteri KivimäkiPohjoisessa Keski-Suomessa sijaitseva vajaan 1 500 asukkaan Kinnula alkoi olla pulassa lukionsa laskevan oppilasmäärän kanssa.
2020-luvun alussa lukion ensimmäisellä luokalla aloitti vaivaiset neljä uutta oppilasta.
”Lukiossa oli vain 23 oppilasta 2021”, lukion rehtori Niko Aihio muistelee.
Lukioiden rahoitusmalli Suomessa pohjautuu valtionosuuksiin. Kinnulan etuna syrjäisenä maaseutukuntana on kaksinkertainen rahamäärä oppilasta kohden.
”Syrjäisyyskerroin tuo lisää rahaa. Mutta kun lukion järjestämiskustannukset kunnalle ovat noin 550 000 euroa vuodessa, jää korotettukin valtionosuus parilla kymmenellä opiskelijalla noin 300 000 euroon”, Aihio laskee.
Pienelle maaseutukunnalle kävisi raskaaksi ylläpitää lukiota, jonka oppilasmäärä vajoaa vajoamistaan.
”Kunnan pitäisi laittaa omaa rahaa satojatuhansia euroja vuodessa, että lukio säilyy.”
”Lukiossa oli vain 23 oppilasta 2021.” Kinnulan lukion rehtori Niko Aihio
Käytännössä Kinnulan lukion säilyminen olisi muuttunut ajan saatossa mahdottomaksi, jos kehitys olisi jatkunut sellaisenaan.
Vain parissa vuodessa oppilasmäärä on kuitenkin onnistuttu lähes tuplaamaan. Nyt Kinnulassa opiskelee 43 lukiolaista.
”Tästä on kiittäminen kansainvälisiä opiskelijoita. Meillä opiskelee 11 myanmarilaista, viisi venäläistä ja kolme vietnamilaista. Lisäksi on yksi opiskelija Georgiasta ja yksi Tansaniasta”, Aihio toteaa.
Lukion suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Emmilotta Kinnunen haastattelee kansainvälisiä opiskelijoita ja vastaa rekrytointiprojektin aloituksesta.
”Järjestän haastattelun ja teen toisen opettajan kanssa rehtorille esityksen valittavista”, Kinnunen sanoo.
Rekrytointia kohdemaissa toteuttaa suomalainen Finest Future -yritys.
”Kinnulan paikallispoliitikot kiinnostuivat ajatuksesta ja asiassa päätettiin edetä. Tänne on saapunut kansainvälisiä opiskelijoita kolmen vuoden ajan”, Kinnunen kertoo.
Kunta huolehtii kansainvälisten opiskelijoiden asumisesta ja tukipalveluista.
”Lukiolaisilla on tukiperheet, jotka auttavat käytännön asioiden hoitamisessa. Kansainvälisistä opiskelijoista puolet asuu yhteisasunnossa koulun lähellä ja loput itse vuokraamissaan asunnoissa”, Kinnunen avaa.
Keskisuomalaiselle maaseudulle saapuminen on alaikäiselle aasialaiselle tai afrikkalaiselle suuri elämänmuutos.
”Onhan se ollut kulttuurishokki monelle.”
”Tavoitteena on, että tänne lukioon tulevat jäisivät Suomeen jatkokouluttautumaan ja mielellään myös työelämään.” Emmilotta Kinnunen
Myanmarilainen Bhone Min Thant kertoo halunneensa jo pitkään opiskella ulkomailla.
”Myanmarissa on huono turvallisuustilanne eikä sinne voinut jäädä. Kinnulassa on turvallista ja minut on otettu ystävällisesti vastaan. Lukiokoulutus on laadukasta, joten minulla ei ole mitään valittamista”, Thant kertoo.
Lukion ykkösluokkalainen on asunut Kinnulassa puoli vuotta.
Khin Sabel Nyi Nyi Myanmarista halusi niin ikään lähteä kotimaastaan levottoman poliittisen tilanteen takia.
”Aloin selvittää, mitä mahdollisuuksia minulle olisi ja sain kuulla, että Suomeen voi tulla lukioon ja sen jälkeen kouluttautua lisää. Perheeni tuki minua kaikessa”, Nyi Nyi sanoo.
Thant ja Nyi Nyi ovat kotoisin pääkaupungista Yangonista, jossa on enemmän asukkaita kuin koko Suomessa.
”Kinnulassa ei ole ollut niin tylsää kuin kuvittelin. Eniten nautin luonnosta”, Thant pohtii.
Lukion jälkeen Thant suunnittelee muuttavansa Jyväskylään ja Nyi Nyi Helsinkiin jatko-opintojen perässä.
Vietnamilainen kolmannen vuoden opiskelija Mai Nguyen haluaa jäädä Kinnulaan asumaan.
”Viihdyn täällä valtavan hyvin. Arvostan pientä yhteisöä, tilaa ja rauhaa. Lukion jälkeen aion kouluttautua lähihoitajaksi ammattikorkeakoulussa Viitasaarella. Voisin kulkea sinne bussilla ja asua Kinnulassa.”
”Kinnulassa ei ole ollut niin tylsää kuin kuvittelin. Eniten nautin luonnosta.” Bhone Min Thant
Aasialaiset Bhone Min Thant, Mai Nguyen ja Khin Sabel Nyi Nyi kertovat viihtyvänsä hyvin Kinnulassa. Finest Future -yritys on tuonut neljässä vuodessa yli tuhat kansainvälistä opiskelijaa lähes sataan suomalaiseen oppilaitokseen, jotka sijaitsevat usein keskuskaupunkien ympärillä tai maaseudulla. Kuva: Petteri KivimäkiKansainvälisten lukiolaisten haastattelu tehtiin suomeksi, eikä kellään kolmikosta ollut vaikeuksia ymmärtämisessä saati vastaamisessa.
Finest Future aloittaa suomen kielen opetuksen jo kohdemaissa, joissa uusia opiskelijoita rekrytoidaan.
”Suurin osa opiskelee kieltä etänä vuoden omassa kotimaassaan pätevien opettajiemme johdolla. Tarjoamme myös intensiiviopetusta Suomessa kolmella kielikampuksella”, Finest Futuren koulutusjohtaja Riikka Kuusisto-Kajander kommentoi.
Koulutusjohtajan mukaan nelivuotiaan yrityksen perustajilla on suuri huoli Suomen elinvoimaisuudesta.
”Syntyvyys on kääntynyt radikaaliin laskuun ja väestö ikääntyy. Osaamisvaje on kouriintuntuva useissa kunnissa kun työntekijöitä ei saada. Finest Future haluaa vahvistaa kuntien elinvoimaisuutta ja kasvua.”
Kansainvälisiä opiskelijoita rekrytoidaan aktiivisesti näiden kotimaissa kumppanitoimijoiden avulla.
”Heille tehdään tutuksi suomalaista yhteiskuntaa, korkeatasoista koulutusta ja monia mahdollisuuksia. Haittaa ei ole siitäkään, että Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi monta kertaa peräkkäin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
