Toimitusjohtaja Jarna Hyvönen on työskennellyt aiemmin liikkeenjohdon konsulttina ja vastannut Lassila&Tikanojalla digitaalisista kiertotalouspalveluista. Kuva: Jussi PartanenPoriViljelijöille aletaan tarjota uutta lannoitetta – kärpäsentoukat popsivat Porissa kauran ja sokerijuurikkaan sivuvirtoja
Toimitusjohtaja Jarna Hyvönen ei usko ihmisten käyvän syömään hyönteisiä länsimaissa. Volare tähtää aivan eri markkinaan.Pimeässä, lämpimässä hallissa on erikoinen tuoksahdus.
Suomalaisen teknologiayritys Volaren uusi tehdas on erikoinen näky.
Vanhaan painotaloon rakennetussa kasvattamossa on pitkät rivit valkoisia kangashäkkejä, joissa surisee tuhansia kärpäsiä. Valohäkit kulkevat kattokiskoilla työntekijälle, joka kerää kärpästen munat.
Uusiseelantilainen Nell Monteath-Kyllönen kerää kärpäsenmunia Volaren tehtaan kasvattamossa Porissa. Samalla valohäkkiin laitetaan uusi muninta-alusta. Kuva: Jussi PartanenTilan UV-valo saa hampaat loistamaan. Sitä käytetään aktivoimaan kärpästen parittelua.
Volare alkaa tuottaa Porissa mustasotilaskärpäsen toukista hyönteisproteiinia ja -öljyä eläinten rehuksi. Lisäksi syntyy maatalouden kierrätyslannoitetta.
Operatiivinen johtaja Antti Åke esitteli robotinohjainta toimitusjohtaja Jarna Hyvöselle. Kuva: Jussi Partanen
Toukkien kasvatushallien laatikot ovat vielä tyhjillään. Tehdasta ajetaan ylös. Kuva: Jussi PartanenVolare käynnistää pian kaupallisen tuotannon. Elokuun lopulla tehtaalla tehtiin ylösajoa ja käyttöönottoa.
”Tuotanto lähtee käyntiin syksyn mittaan”, kertoo toimitusjohtaja Jarna Hyvönen.
Toiminta kääntyy Hyvösen mukaan kannattavaksi ensi vuonna.
”Kun tehdas saadaan ajettua ylös, tavoite on että toiminta on kannattavaa. Siten suunnitelmat on tehty.”
Ajatuksena on korvata tuotteilla esimerkiksi ulkomailta tuotua soijaa, palmuydinöljyä ja kalajauhoa.
Ihmisen ravinnoksi tuotettujen hyönteisproteiinien, kuten sirkkojen, buumi tuli ja meni.
”Olemme tekemässä ihan eri asiaa, siitä ei ole kysymystäkään”, sanoo Hyvönen. ”Emme usko, että ihmiset alkaisivat länsimaissa syödä hyönteisiä.”
Hyönteiset ovat sen sijaan luontaista ravintoa esimerkiksi kaloille ja broilereille, joiden markkinaan Volare suuntaa.
Ajatuksena on Hyvösen mukaan korvata tuotteilla esimerkiksi ulkomailta tuotua soijaa, palmuydinöljyä ja kalajauhoa.
T&K- ja laatupäällikkö Tiiu Kyllönen on ollut hyönteisbisneksessä jo vuosikymmenen. Hän työskenteli aiemmin sirkkojen parissa. Kuva: Jussi Partanen
14 päivän ikäisenä mustasotilaskärpäsen toukat kuivataan ja puristetaan öljyksi ja proteiinijauheeksi. Kuva: Jussi PartanenKärpäsentoukat syövät elintarviketeollisuuden kotimaisia sivuvirtoja. Nyt niiden ravinto tulee esimerkiksi kauran ja sokerijuurikkaan tuotannosta.
”Arvokas materiaali saadaan kiertoon Suomessa. Muuten se menisi polttoon, biokaasun tuotantoon tai muuhun matala-arvoiseen käyttöön.”
Volarella on käynnissä osakeanti. Toinen, isompi tehdas siintää jo näköpiirissä. Se tulisi ison elintarviketehtaan kylkeen, ulkomaille.
”Keski- ja Itä-Euroopassa sivuvirtamäärät ovat niin paljon isommat, että todennäköisesti emme rakenna toista tehdasta Suomeen.”
Mustasotilaskärpäsiä on tutkittu Suomessa pitkään, sekä Helsingin yliopistolla että Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä.
Euroopassa Volaren kilpailijat tuottavat hyönteisproteiinia Hollannissa ja Ranskassa.
”Vahvuutemme toisen sukupolven toimijana on se, että suomalaiset ovat hyviä insinöörityössä. Olemme saaneet tehtaan aikaan todella nopeasti ja paljon kilpailijoita pienemmällä porukalla.”
Viisi vuotta sitten perustetulla Volarella on nyt 20 työntekijää. Porin tehtaan henkilöstö tulee Hyvösen mukaan olemaan 20–30 henkeä.
Poriin yrityksen vetivät vientisatama ja Satakunnan vahva ruuantuotanto.
Tuotantoprosessin tiloissa hyödynnetään robotiikkaa ja automaattitrukkeja. Noin 10 000 neliömetrin tehdasta operoi kerrallaan neljän hengen tiimi.
Hyönteisproteiinin hinta on Hyvösen mukaan saatu painettua kilpailukykyiseksi esimerkiksi omalla teknologialla.
Porin tehtaan vuosittaisesta 5 000 tonnin proteiinijauhe- ja 2 000 tonnin hyönteisöljytuotannosta merkittävä osa on Hyvösen mukaan myyty jo ulkomaille.
Volarella on toimitussopimus norjalaisen kalanrehuyhtiö Skrettingin kanssa. Keski-Eurooppaan lähtee proteiinia lemmikinruokia varten.
Volaren demolaitos oli Hyvinkäällä. Poriin yrityksen vetivät vientisatama ja Satakunnan vahva ruuantuotanto.
Volaren tuotteita ovat frassi eli maanparannusjauhe, proteiinijauhe ja hyönteisöljy. Kuva: Jussi PartanenViljelijöille tarjotaan Suomessa uutta lannoitetuotetta.
Biolan-ryhmään kuuluva euralainen Kiertoravinne Oy vie Volaren tuotannossa syntyvän frassin maatalouden hyötykäyttöön, kertoo toimitusjohtaja Jenni Ylikahri.
Frassi on hyönteisten käsittelemistä sivuvirroista syömättä jäänyt osuus, joka sisältää esimerkiksi kasviskuituja ja ravinteita. Frassi hygienisoidaan Volaren tehtaalla.
”Se on tosi vahvaa verrattuna valtaosaan kierrätyslannoitteista”, kertoo Ylikahri.
”Virallisesti se luokitellaan maanparannusaineeksi, käytännössä se on kierrätyslannoite. Siinä on yhtä vahvat ravinnepitoisuudet kuin broilerinlannassa.”
”Se on tosi vahvaa verrattuna valtaosaan kierrätyslannoitteista.”
Hinnaltaan frassi on Ylikahrin mukaan hyvinkin kilpailukykyinen markkinoilla oleviin tuotteisiin nähden.
Porin alueella on Ylikahrin mukaan ollut heikko tarjonta kierrätyslannoitteista, ja varsinkin kuivajakeista.
”Tällä alueella on kyllä kova tarve orgaaniselle kierrätyslannoitteelle, joka soveltuu myös luomuviljelyyn.”
Mustasotilaskärpänen
Mustasotilaskärpäsellä on niin lihansyöjän, raadonsyöjän kuin kasvinsyöjän ruuansulatusentsyymit. Sille voisi syöttää myös esimerkiksi sahanpurua ja muitakin puupohjaisia sivuvirtoja.
Volaren käyttämä kanta on yhdistelmä espanjalaista ja sveitsiläistä luonnonkantaa.
Toukka kuoriutuu munasta ja on ensimmäisen elinviikkonsa alle puolen sentin pituinen. Sitten alkaa nopean kasvun vaihe. Toisella elinviikollaan toukka popsii ruokateollisuuden sivuvirtoja. 40 grammaa toukkaa räjähtää viikossa kahdeksi kiloksi.
14 päivän ikäisenä toukat kuivataan ja puristetaan öljyksi ja proteiinijauheeksi.
Muutama prosentti toukista jää jatkamaan sukua. Ne kasvatetaan aikuisiksi kärpäsiksi, jotka parittelevat ja munivat seuraavan sukupolven.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
