Itä-Suomi hakkasi Turun! Mitä ihmettä idässä tehdään nyt paremmin kuin muualla?
Itä-Suomen yliopisto kiilasi Turun ohi viime vuonna valmistuneiden maisterien määrässä.Tilaajalle
Itä-Suomen yliopiston kampus Joensuussa. Kuva: Raija TörrönenItä-Suomen yliopistosta valmistui viime vuonna neljänneksi eniten maistereita Suomen yliopistoista. Edelle ylsivät Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto. Niukasti Itä-Suomen yliopiston taakse viidennelle sijalle jäi Turun yliopisto.
Osittain Itä-Suomen yliopiston menestys johtuu aloituspaikkojen lisäyksestä, kertoo yliopiston rehtori Tapio Määttä. Marinin hallitus rahoitti korkeakoulujen aloituspaikkoja runsaasti.
”Kasvu yleisesti perustuu siihen, että me saimme aloituspaikkoja aika paljon. Meillä on tietenkin myös vetovoimaisia aloja”, Määttä sanoo.
Toistaiseksi aloituspaikkojen määrän kasvu näkyy lähinnä yliopiston kolmen ensimmäisen vuoden eli kandidaatin tutkintojen valmistumisessa. Niitä on valmistunut enemmän kuin koskaan aiemmin.
Seuraavina vuosina aloituspaikkojen lisäykset heijastuvat enemmän myös valmistuvien maisterintutkintojen määrään. Vuosien 2019–2024 välillä Itä-Suomen yliopistossa aloittavien opiskelijoiden määrä on kasvanut 633 opiskelijalla.
Yhteensä kaikissa Suomen yliopistoissa aloitti vuonna 2024 yli 7 700 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2019. Kasvu on ollut 30 prosenttia.
”Me olemme panostaneet opetuksen kehittämiseen, erityisesti joustaviin opetusmuotoihin.”
Pelkästään aloituspaikkojen määrä ei selitä Itä-Suomen yliopiston kipuamista neljännelle sijalle valmistuneiden opiskelijoiden tilastossa.
”Toinen asia on englanninkielisten maisteriohjelmien laajennukset. Sieltä valmistutaan tosi hyvin. Kolmas syy on se, että me olemme panostaneet opetuksen kehittämiseen, erityisesti joustaviin opetusmuotoihin”, Määttä sanoo.
Joustava opetus mahdollistaa opintojen suorittamisen työn ohessa.
Itä-Suomen yliopistossa 46 prosenttia opiskelijoista valmistuu tavoiteajassa, joka on useimmilla aloilla viisi vuotta. Valtakunnallisesti tavoiteajassa valmistuu 37 prosenttia opiskelijoista.
”Me itse tulkitsemme, että sujuvat opintoprosessit ja opetuksen laadukkuus mahdollistavat tämän”, Määttä sanoo.
Opiskelijat saavat myös muuta tukea opintoihin.
”Se on tänä päivänä tosi tärkeä asia. Meillä on erilaisia oppijoita. Meille tullaan erilaisia väyliä pitkin, erilaisilla taustoilla.”
Yliopistolta löytyy erityisopettaja ja opintopsykologeja, jotka auttavat opintojen suorittamisessa. Tutkinnon saa valmiiksi, vaikka olisi esimerkiksi oppimisvaikeuksia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
