
Suomessa noin kolme neljäsosaa kaukolämmöstä syntyy niin kutsuttujen yhteistuotantolaitosten lämmön ja sähkön yhteistuotannosta.
Kaukaan Voima Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Tervo muistuttaa Pohjolan Voiman Näkökulma-kirjoituksessaan, että hyisinä talvipäivinä meidän suomalaisten käyttämästä sähköstä lähes 30 prosenttia tulee juuri näistä lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksista.
”Itse asiassa laitokset tuottavat sähköä parhaimmillaan yhteensä yli kaksi kertaa Olkiluoto 3:n tehon”, Tervo vertaa.
Kaukaan Voima Oy on Pohjolan Voiman tytäryhtiö. Kaukaan Voiman biovoimalaitos sijaitsee Lappeenrannassa, UPM Kaukaan tehdasalueella.
Se on lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos. Voimalaitos on Suomen suurimpia uusiutuvien puuperäisten polttoaineiden käyttäjiä energiantuotannossa. Yli 80 prosenttia voimalaitoksen polttoaineista on hiilidioksidineutraaleja puuperäisiä polttoaineita.
Pakkaspäivät testaavat Suomen energiaturvallisuuden ja sähkön riittävyyden. Suomessa noin kolme neljäsosaa kaukolämmöstä syntyy niin kutsuttujen yhteistuotantolaitosten lämmön ja sähkön yhteistuotannosta.
Yhteistuotantovoimaloita on esimerkiksi paperi- ja sellutehtaiden yhteydessä. Niiden energiantuotanto on Tervon mukaan kierrätystä puhtaimmillaan: paperin ja sellun valmistuksesta ylijäävät sivuvirrat, joita ei voida muutoin hyödyntää, poltetaan.
Oksat, latvat ja hake yhdessä sellutehtaiden sivuvirtojen kanssa vastaavat pakkaspäivinä 30 prosentista Suomessa kulutetusta sähköstä.
Syntynyt höyry käytetään tehtaan tuotantoprosessissa ja tehtaan läheisen kaupungin lämmittämiseen kaukolämmöllä.
Edellä mainittuja sivuvirtoja ovat puun kuori, oksat, latvat ja hake. Lisäksi lämpöä toimitetaan kaukolämmöksi kaupunkilaisille. Esimerkiksi Pietarsaaren ja Lappeenrannan asukkaiden kodit lämpiävät valtaosin sikäläisen yhteistuotantolaitoksen tuottamalla energialla. Samaan aikaan laitos tuottaa sähköä, kun sitä eniten tarvitaan.
Oksien, latvojen ja hakkeen polttamisessa syntyvää tuhkaa voidaan puolestaan käyttää metsälannoitteeksi tai maanrakennukseen.