Ay-liittojen jäsenmäärä supistuu – Loimaan kassa kasvaa, vaikkei se ei ole edes halvin vaihtoehto

Lakkoase viuhuu taas tänä talvena, mutta millä muskeleilla?

Yhä harvempi työntekijä kuuluu nimittäin ammattiliittoon, jotka kuitenkin edustavat työntekijöitä palkka- ja muissa työehtoneuvotteluissa.

Esimerkiksi metallialan työväkeä edustava Teollisuusliitto on julistanut ylityökieltoja ja antanut lakkovaroituksen vauhdittamaan 10 prosentin palkankorotusvaatimustaan.

Useimmat palkansaajien ammattiliitot kuuluvat keskusjärjestöihin, joista suurimmat ovat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, toimihenkilöiden STTK sekä korkeakoulutettujen Akava. SAK:ssa on 18 jäsenliittoa, STTK:ssa 13 ja Akavassa 36.

MT kysyi keskusjärjestöiltä jäsenliittojen jäsenmääriä ja sai vuoden 2024 alun tiedot. SAK ilmoittaa jäsenmääräkseen 801 494, STTK hieman yli 400 000 ja Akava 623 299.

SAK ja STTK eivät erotelleet MT:lle luvuistaan opiskelijoita ja eläkeläisiä. Akava kertoo, että maksavia jäseniä oli 437 176 ja opiskelijajäseniä 100 000.

Yksikään ei kertonut, minkä jäsenmäärän ne ilmoittavat Eurooppa-tason yhteisjärjestölleen Etucille. Sen jäsenmaksu perustuu jäsenten lukumäärään.

STTK vastasi, että jäsenmäärään vaikuttaa kovin moni asia ja Etuc-maksu on useamman vuoden keskiarvo.

Ilta-Sanomien mukaan Etucille toimitettavat jäsenmäärät ovat: SAK 515 201, STTK 295 757 ja Akava 437 176. Ennen liki miljoonan palkansaajan SAK on siis pian puolen miljoonan.

Näistä tulee reilut 1,2 miljoonaa maksavaa jäsentä, kun taas liitoilla on keskusjärjestöjen oman ilmoituksen mukaan 1,8 miljoonaa jäsentä.

Suomessa oli marraskuussa 2024 noin 2,6 miljoonaa työllistä ja 0,2 miljoonaa työtöntä.

Liittoihin kuulumattomia on siis vähintään 800 000, ja oikeita palkansaajia jopa 1,4 miljoonaa. Missä he ovat? Kaikki eivät kuulu mihinkään ammattiliittoon, vaan osa vain johonkin työttömyyskassaan.

Suurin on Loimaalla toimiva yleinen työttömyyskassa YTK. Sen jäsenmäärä on kasvanut vuodesta 1992, ammattiliittojen on samaan aikaan pienentynyt.

YTK:sta tuli Suomen suurin kassa vuonna 2023, jäseniä on nyt yli 533 000. Se tarjosi ensimmäisenä pelkkää työttömyysturvaa ilman ammattiliittojen jäsenmaksua.

Täkyyn tartuttiin, sillä työttömyysturva on tärkein syy kuulua liittoihin ja pelkkä kassajäsenyys on liittoa halvempaa.

Järjestäytymisaste oli Suomessa korkeimmillaan noin 80 prosentissa lamavuonna 1993, mutta vuonna 2021 työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan enää 55 prosenttia.

Korkein eli liki 80 prosenttia se on julkisissa palveluissa ja alle puolet yksityisillä palvelualoilla.

YTK on porskuttanut edulliseksi mielletyllä jäsenmaksulla, joka on tänä vuonna 102 euroa.

Ammattiliittojen jäsenmaksu taas on usein prosenttiperusteinen eli selvästi korkeampi. Esimerkiksi Paperiliiton jäsenmaksu on 1,3, terveydenhuoltoalan Tehyn 1,1 ja Superin 1,2 sekä Suomen suurimman ammattiliiton Teollisuusliiton 1,0 prosenttia verotettavasta tulosta.

Ihminen voi kuulua myös pelkkiin liittojen työttömyyskassoihin. Esimerkiksi Teollisuusliitolla, Paperiliitolla, Rakennusliitolla, elintarviketyöläisten SEL:llä, kuljetusalan liitoilla ja journalisteilla se on Avoin työttömyyskassa eli A-kassa. Sen jäsenmaksu on 96 euroa vuodessa.

Super-työttömyyskassan maksu on 84 euroa vuodessa, mutta Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan vain 42 ja Lakimiesten ja lääkärien kassalla 45 euroa vuodessa.

YTK:n jälkeen toiseksi suurin avoin kassa on korkeakoulutettujen Koko 270 000 jäsenellä ja kolmas A-kassa 250 000 jäsenellä. Jäsenistön suurin osa tulee liittojen kautta.

Ainakin kymmenessä kassassa pääsee siis YTK:ta halvemmalla.

YTK odottaa kuitenkin vankistuvansa entisestään, sillä se sai viime vuonna muiden kassojen tapaan oikeuden tarjota työllisyyspalveluita, kuten tukea työnhaussa ja verkkovalmennuksia.

Palvelu maksaa 29 euroa vuodessa 102 euron kassamaksun päälle.