

”Jossain päin Suomea voi olla, että kuntaliitoksiin päädytään”, sanoo kesällä kautensa aloittanut kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.
Tampereelta kotoisin oleva ministeri lisää, että huonon talouden ongelmiin kuntaliitos ei ole ratkaisu.
”Jos kaksi heikon talouden kuntaa yhdistyy, lopputuloksena on edelleen heikko talous.”
”Pitkän aikavälin kehitys on ollut se, että kuntataloudessa on haasteita.”
”Keskeistä on kuntien roolin muutos. Kuntien tehtävinä ovat jatkossa elinvoima ja sivistys.”
Kunnille on luvassa indeksijäädytystä. Hallitusohjelman mukaan valtionosuuksien indeksikorotuksia vähennetään, mikä on käytännössä leikkaus.
Ikonen käyttää termiä indeksijarru, ja kuvaa sitä pieneksi.
Koko hallitusohjelman pohjana on talouden korjaaminen, johon sisältyy myös leikkauksia.
”Keskeistä tällä hallituskaudella ja kunnissa on kuntien roolin muutos. Kuntien tehtävinä ovat jatkossa yhä enemmän elinvoima ja sivistys.”
Sote- ja pelastuspalvelut siirtyivät vuodenvaihteessa hyvinvointialueille, joten kuntien tehtävämäärä vähenee. Tämä ei tosin poista säästötarvetta.
”Hyvinvointialueilla tehdään varmasti vaikeita päätöksiä, suljetaanko nykyisiä terveyskeskuksia. Emme päätä näitä ministeriöstä”, kommentoi Ikonen.
Alueiden rahoituksesta tosin valtio päättää, sillä hyvinvointialueilla ei ole omaa verotusta.
”Pitää muistaa, että kuntien tällä hetkellä hyvän taloustilanteen takana ovat koronavuosien tuet, joita ei ole enää tulossa.”
Leikkauksien toteutuksia ei ole vielä nähty, ja osa päätöksistä limittyy eri ministeriöille.

Kunnat päättävät, joudutaanko kouluja sulkemaan.
”Koulujen välinen yhteistyö on tärkeää. Omakohtaisena esimerkkinä on se, että Tampereella on voinut käydä kieliopintoja vaihtamatta omaa koulua.”
"Kasvukaupunkeihin voi tulla paljon uusia lapsia, minkä seurauksena on pullistelevat koulut, toisissa paikoissa ei välttämättä synny edes koululuokallista. Minä uskon kuntien ratkaisukykyyn.”
Hallitusohjelmassa puhutaan ”kuntien erilaistumisesta”. Mitä se ministerille tarkoittaa?
”Suomessa on pitkä historia tietystä yhtenäiskuntamallista.”
”Jatkossa kehittämisessä tulee huomioida alueiden omat piirteet. Isoille kaupungeille voi olla mahdollista panostaa kansainvälisiin hankkeisiin, seutukaupungeille teollisuuteen, maaseutukunnille on huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen.”
Osa paikkakunnista toimii elinvoiman ”moottoreina”, mutta kaikki kunnat eivät voi tai halua tavoitella kansainvälisiä hankkeita. Ikosen mukaan valtionosuudet tukevat lakisääteisten peruspalveluiden järjestämistä kaikkialla Suomessa.
Elinvoima ja työpaikat siis korostuvat, ja työpaikkoja halutaan hallitusohjelmalla tavoitella myös muilla tavoin. TE-palvelut siirtyvät valtiolta kokonaan kunnille vuoden 2025 alusta.
”Pitää välttää ihmisten pompottelua.”
”Päätöksenteon sijainti on tärkeää. On merkitystä, onko kunnilla vapautta toimia vai keskitetäänkö valtiolle.”
Osa paikoista toimii elinvoiman ”moottoreina”, mutta kaikki kunnat eivät voi tai halua tavoitella kansainvälisiä hankkeita.
Ikosen vastuulle kuuluu kunta- ja alueasioiden lisäksi myös kaupunkikehittäminen.
Ministeri mainitsee tuoreista hankkeista kuuden suurimman kaupungin yhteistyöhankkeen, eli strategisen allianssin, missä kaupungit ratkovat elinvoiman kehittämistä. Tämä tuo pääsyn neuvottelupöytään myös valtion kanssa.
”Minusta on todella tärkeää, että vältetään vastakkainasettelua. Kaupunki tarvitsee maaseutua, maaseutu tarvitsee kaupunkeja.”
Asema: Kunta- ja alueministeri, toisen kauden kansanedustaja
Koulutus: Yhteiskuntatieteiden tohtori
Ikä: 46
Kotipaikka: Tampere
Yksi kokoomuksen varapuheenjohtajista. Toiminut aiemmin Tampereen pormestarina.