Sote-uudistuksen jälkipyykki heijastuu kuntien talouteen – ”Myös kuntaliitokset voivat tulla kyseeseen”
Yksittäisten kuntien tilanne voi olla taloudellisesti tukala sote-uudistuksen jäljiltä. Taustalla monimutkaiset rahoituskuviot.Tilaajalle
Sote-uudistus on Suomen historian yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Vuoden 2023 alusta vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Kuva: Sanne KatainenKuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion mukaan soten jälkipyykki tulee aiheuttamaan monille kunnille taloudellisia ongelmia.
Vuoden alussa aloittaneet hyvinvointialueet ottivat kunnilta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun. Samalla myös kuntien verokertymä laski ja valtionosuuksia tarkastellaan uudelleen.
Osalla kunnista taloustilanne voi uudistuksen myötä jopa heikentyä.
Yhtenä syynä ovat sote-siirtymän tasasuerät, joiden mukaan valtionosuudet jaetaan kuntien kesken. Siirtymässä on ollut sekä voittajia että häviäjiä. Joiltakin kunnilta kustannuksia on siirtynyt pois vähemmän, kuin mitä veroprosentin leikkaus on ollut.
”Kyse ei välttämättä ole ihan pienemmistäkään kunnista. Kaupungit kuten Kouvola, Hamina ja Jyväskylä tulevat ottamaan iskuja. Valtionosuuksia voi lähteä kymmeniä miljoonia miinukselle vuosien 2022 ja 2024 välillä. On se aika iso juttu”, Punakallio kertoo
Aikaisemmin on puhuttu pitkälti pienten kuntien talousongelmista. Punakallion mukaan sote-siirtymän negatiiviset vaikutukset hajautuvat sekä isoihin ja pieniin kuntiin.
”Pahimmillaan joku iso kaupunki voi mätkähtää kriisikunnaksi. Pelkona on, että pystytäänkö palveluita järjestämään, kun tulopuolelta leikataan kymmeniä prosentteja”
”On ihan mahdollista, että kuntia voi joutua kriisimenettelyyn. Myös kuntaliitokset voivat tulla kyseeseen. Kuntien ongelmat ovat jääneet hyvinvointialueiden ongelmien alle”, sanoo Punakallio.
Laskelmissa on ilmennyt ongelmia, jotka voivat vielä muuttaa kuntien saamia lopullisia valtionosuuksia.
Soten rahoitussiirtymä on tuottanut osaltaan ongelmia.
Kunnilta hyvinvointialueille siirtyvä rahoitus lasketaan kuntien tilinpäätöstietojen mukaisten sote- ja pelastuspalveluiden kustannusten perusteella. Luvut laskettiin vuosien 2021 tilinpäätöstiedoista ja 2022 talousarvioista.
Laskelmissa on kuitenkin ilmennyt ongelmia, jotka voivat vielä muuttaa kuntien saamia lopullisia valtionosuuksia.
”2022 kuntien tilinpäätöstietojen raportoinnissa huomattiin, että kuntien sote-menojen kustannukset eivät vastanneet todellisia yhden vuoden kustannuksia”, kertoo hallitusneuvos Eeva Mäenpää valtiovarainministeriöstä.
Mäenpään mukaan siirtolaskelmaa vääristävät yksittäiset kertaluontoiset tai luonteeltaan takautuvat meno- tai tuloerät, jotka ovat sattuneet toteutumaan laskelmavuosina 2021 ja 2022. Eräät kunnat ovat esimerkiksi myyneet terveydenhuoltoon käytettyjä kiinteistöjä. Myynneistä saadut tulot ovat laskeneet sotekustannusten kokonaisuutta.
”Pahimmillaan joku iso kaupunki voi mätkähtää kriisikunnaksi.” Minna Punakallio
Jos kiinteistömyynneistä saadut tulot oikaistaan siirtolaskelmaa varten kuntien kirjanpidosta, sote-kustannusten kasvaessa vastaavasti kuntien valtionosuudet voivat laskea nykyisestä merkittävästi.
”Kunnat ovat voineet myös taktikoida kirjauksiaan sote-siirtymä ja valtionosuudet mielessään. Kirjaukset on tehty kuitenkin kirjanpitolain mukaisesti”, Mäenpää toteaa.
Kunnat, jotka ovat saaneet vuotuiset sotekustannukset näyttämään pienemmiltä kuin ne todellisuudessa ovat, voivat saada entistä vähemmän valtionosuuksia.
Valtionvarainministeriö pyrkii selvittämään todelliset kustannukset ja oikaisemaan satunnaiset erät. Siirtolaskelman tietojen oikaisu voi vaikuttaa merkittävästi yksittäisen kunnan saamaan valtionosuuden määrään.
”Kunta itsessään saa olla, mutta sen sijaan palveluita ruvetaan yhdistämään yli kuntarajojen.” Lauri Pekkilä
Kuntarahoituksen asiantuntija Lauri Pekkilän mukaan kunnilla on muitakin ongelmia.
”Kuntataloudessa tapahtuu nyt samaan aikaan todella paljon. Meillä on sote-uudistus kaikkinensa käynnissä, koronatuki vuodet ja verohännät, muuttoliikenne maan sisällä, kova inflaatio ja rahoituskulujen kasvu. Kokonaisvaikutus on haasteellinen monille kunnille”, Pekkilä sanoo.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisestä on tullut kuntien suurin menoerä. Pekkilä uskoo, että palveluverkkoa tullaan keskittämään ja yhteistyötä kuntien välillä lisäämään.
”Kuntaliitokset eivät välttämättä ole se ratkaisu, joilla kuntien ongelmia ratkaistaan. Kunta itsessään saa olla, mutta sen sijaan palveluita ruvetaan yhdistämään yli kuntarajojen. Tämä koskee erityisesti kouluja.”
- Osaston luetuimmat
