Tuhansia avoimia työpaikkoja ja tuhansia työttömiä ‒ näistä syistä ihmisiä ei saada töihin

Suomen työmarkkinoilla vallitsee varsin erikoinen tilanne: Avoimia työpaikkoja olisi tarjolla yli 100 000 ja työikäisiä työttömiä on kokonaisuudessaan noin 500 000. Mistä on oikein kyse?

Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliitosta kertoo työvoimapulan vaivaavan koko maata.

”Sote-henkilökunnasta on pulaa koko Suomessa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Toinen krooninen työvoimapula on matkailualalla ja erityisesti Lapissa. Teollisuudessa on myös paikallisesti suuria puutteita työvoimasta”, Oksala selittää.

Oksalan mukaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on tällä hetkellä suurin este yritysten kasvulle.

Taloutta ja työllisyyttä vuosia tutkinut Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen pitää työvoiman kohtaannon suurimpana haasteena työttömien soveltumatonta koulutusta tai ammattitaidon puutetta.

”Meillä on noin 140 000 ihmistä, joiden koulutus ei enää vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Ihmiset tulisi saada uudelleenkoulutettua”, Pylkkänen sanoo.

Toinen sitkeä ongelma on pitkäaikaistyöttömyys. Mitä pidempään ihminen on työttömänä, sitä pienemmät mahdollisuudet hänellä on tilastojen mukaan päästä takaisin työnsarkaan kiinni tulevaisuudessa.

”Vaikka talous on kasvanut, yli vuoden työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole käytännössä laskenut ollenkaan.”

Pylkkänen epäilee, että yritykset eivät ole aina halukkaita ottamaan töihin pitkäaikaistyöttömiä. Pitkät työttömyysjaksot nähdään epäilyttävänä.

Usein ihmisen työkyky kärsii pitkästä työttömyydestä. Ammattitaito heikkenee ja riski mielenterveys- ja päihdeongelmiin kasvaa.

Työikäisen väestön ikääntyessä myös ikäsyrjinnästä on tullut merkittävä työllisyyden este.

”Julkisten puheenvuorojen jälkeen olen saanut palautteita ihmisiltä, että halua ja motivaatiota olisi mennä töihin, mutta yli viisikymppistä ei haluta mielellään palkata”, Pylkkänen sanoo.

Julkisessa keskustelussa on puhuttu paljon niin sanotusta alueellisesta kohtaanto-ongelmasta. Kyse on siitä, että työpaikat ovat eri paikoissa kuin niihin pätevä työvoima. Pylkkäsen mukaan tämä ei ole suurin ongelma.

”Olemme laskeneet alueellisista tilastoista, että jos kaikki alalle koulutetut työntekijät ottaisivat työpaikan vastaan riippumatta sijainnista, työpaikkoja jäisi edelleen täyttämättä. Meillä on ihan puhdasta työvoimapulaa, eikä pelkästään kohtaanto-ongelmaa.”

Työn vastaanottamista rajoittavat myös kannustinloukut. Termillä tarkoitetaan yleensä sosiaaliturvan etuuksia, jotka voivat tehdä työn vastaanottamisesta kannattamatonta etuuden saajalle.

”Kuvaisin suomalaisia kannustinloukkuja enemmänkin sanalla byrokratialoukku. Etuudensaajat pelkäävät sitä, että kun ottaa työtä vastaan joutuu byrokratiarumbaan. Täytyy toimittaa todistusta edelliseltä työnantajalta ja asumisesta. Tämä koskee erityisesti lyhytaikaisempia työsuhteita”

Orpon hallitusohjelma pitää sisällään liudan työllisyystoimia. Suuri osa näistä on suoria leikkauksia sosiaaliturvaan, kuten asumistuen vähennys ja ansiosidonnaisen porrastus.

Myös työmarkkinauudistusten, kuten paikallisen sopimisen lisäämisen, irtisanomissuojan keventämisen ja määräaikaisten työsuhteiden mahdollistamisen, uskotaan hallituspuolueissa lisäävän työllisyyttä.

EK:n Oksala iloitsee työmarkkinauudistuksista ja uskoo myös niiden työllistävään vaikutukseen. Hän ei kuitenkaan usko työvoimapulan ratkeavan ainoastaan kotoperäisellä työvoimalla.

”Työikäinen luokka on vuosi vuodelta pienempi suhteessa muuhun väestöön. Ongelma on krooninen. Meidän mielestämme työperäisen maahanmuuton edistämisessä olisi pitänyt painaa kaasua, eikä jarruttaa. Meitä suomalaisia on yksinkertaisesti liian vähän”

TEM:n Pylkkänenkin uskoo hallitusohjelman toimien lisäävään työllisyyttä, jos maailmantalous kasvaa ja Suomen vienti vetää. Asumistuen leikkauksen hän uskoo lisäävän tehtyjen työtuntien määrää, mutta ei välttämättä työllisyyttä.

Leikkaus pakottaisi osa-aikatyöllisiä asumistuen saajia kokoaikatöihin. Ansiosidonnaisen porrastus taas voi lyhentää työttömyysjaksoja.

”Ansiosidonnaisen porrastus saa ihmiset hakemaan työpaikkaa nopeammin. Tämä voi olla onnistunut toimenpide, sillä ansiosidonnaisen tapauksessa henkilöt ovat hyvinkin työmarkkinakelpoisia, eikä pitkä työttömyysjakso ole rasitteena.”