”Puhelimet lakkaavat soimasta” – Toimiva tietojärjestelmä voi parhaimmillaan nostaa hoitotyön laatua
Hoitaja voi olla päivittäisessä työssään tekemisissä parinkymmnen eri tietojärjestelmän kanssa.Tilaajalle
Ajanvarausten piikki osuu monesti viikon alkuun. Toimivilla järjestelmillä kiireen tuntua voi hillitä. Kuva: Johannes TervoDigitalisaatio on olennainen osa myös hoitotyön kehittymistä. Uusiin tietojärjestelmiin siirtymisen on kuitenkin oltava myös arjen kannalta sujuvaa.
Hoitotyön yhteydenottojärjestelmiä kehittävän ruotsalaistaustaisen Aurora Innovations Oy:n toimitusjohtaja Tapani Kyrki katsoo, että digitalisaatiossa liukuma on loikkaa parempi kielikuva.
”Hyviin järjestelmiin ei voi vain loikata, vaan niitä pitää kehittää arjen työtä huomioiden.”
Kyrkin mukaan hyvin toimivat järjestelmät voivat lisätä tunnetta työn hallinnasta. Se on tärkeää, sillä hoitotyön kaoottisuus mainitaan usein alan kipukohtia käsittelevässä julkisessa keskustelussa.
Kyrki antaa esimerkin ajanvarauksista. Noin 60–70 prosenttia potilaiden yhteydenotoista tulee maanantain aikana ja kaikista kanavista: soittamalla, sähköpostitse ja niin edelleen.
Pahimmillaan yhteydenotot saattavat vaatia työntekijää käyttämään toistakymmentä eri järjestelmää.
”Meidän asiakkaamme huomaavat esimmäiseksi, että puhelimet lakkaavat soimasta. Hoitajat ovat todenneet, että ajan- ja työnhallinnan tunne lisääntyy ja se vaikuttaa myönteisesti itse hoitotyöhön.”
Hoitoalalla digitaalisessa siirtymässä on riskinä, että päätökset uusista järjestelmistä tehdään ylemmässä johdossa ja irrallaan päivittäisen työn käytännöistä.
Esimerkiksi hankintojen yhteydessä on olennaista kuunnella suorittavaa työtä tekeviä ihmisiä. Hoivatyössä ollaan jatkuvasti tekemisissä arvojen kanssa. Jos epäselvä tietojärjestelmä vähentää potilaiden kohtaamiseen käytettävää aikaa, tilanne voi aiheuttaa eettistä stressiä.
”Ei voida vain laskea suoria säästövaikutuksia ilman, että huomioidaan järjestelmien vaikutusta työhön. Hyvällä johtamisella nämä tilanteet voidaan saada sujuvammiksi”, Kyrki sanoo.
Hänellä on omakohtaista kokemusta johtotehtävistä hoitoalalla. Hän on toiminut muun muassa Terveystalon operatiivisena johtajana ja Silmäaseman liiketoimintajohtajana.
- Osaston luetuimmat
