Mökkeilijä hämmästyi nähdessään karanneen rantaviivan – Saimaan vedenpinta poikkeuksellisen matalalla

Raino Tahvanainen ihmettelee Facebook-päivityksessään, että ”nyt Saimaa taitaa kuivua ihan kokonaan”.

”Missä vesi on”, Puumalassa mökkeilevä Tahvanainen kysyy.

Saimaan vedenpinta on laskenut 20 senttimetriä ajankohdan keskitason alapuolelle. Ennusteen mukaan vedenpinta laskee vielä 5–15 senttimetriä joulukuun puoliväliin mennessä.

Ero saman vuoden sisällä on suuri. Keväällä Saimaa tulvi, ja vedenpinta oli 70 senttimetriä yli keskitason.

Sama ranta toukokuussa. Silloin Saimaassa oli vettä liiankin kanssa. Kuva: Raino Tahvanainen

Tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta sanoo, että vähäsateinen ja lämmin kesä ovat laskeneet Saimaan pintaa. Kesän aikana Saimaan yläpuolisten alueiden sadekertymä oli noin 300 millimetriä, kun keskimäärin sataa hieman alle 400 millimetriä.

”Valuntasumma on ollut tavallista pienempi kesäkuun alusta tähän päivään. Se on noin puolet tavanomaisista määristä. Valuntasumma kuvaa, mitä järveen päätyy sateista muun muassa haihtumisen jälkeen”, Myllyniemi kertoo.

Keväällä Saimaan pintaa laskettiin poikkeusjuoksutuksin tulvien takia. Myllymäen mukaan poikkeusjuoksutukset alkavat, kun vedenpinta nousee yli puoli metriä tavanomaisesta.

”Juoksutukset loppuvat, kun pinta menee tuon rajan alle. Toisaalta juoksutuksia säätelemällä myös katsotaan, ettei pinta laske liian alas.”

Myllymäen mukaan Saimaan poikkeusjuoksutuksista neuvotellaan aina venäläisten kanssa, koska kyseessä on rajavesi.

”Maailman tilanteesta huolimatta tämä yhteistyö on toiminut niin kuin ennenkin.”

Vuoksen vesistössä erityisesti Pohjois-Karjalan alueella kesä ja syksy ovat olleet varsin vähäsateisia, ja siksi luonnontilaiset järvet ovat jo nyt poikkeuksellisen alhaalla.

Pohjois-Karjalassa muun muassa Viinijärven, Viiksinselän ja Kaavin Saarijärven vedenpinnat ovat laskeneet lähes ennätyksellisen alhaalle.

Pielisen vedenkorkeus on laskenut noin 40 senttimetriä ajankohdan keskitason alapuolelle. Eikä tilanne muutu, sillä vedenpinnan ennustetaan laskevan marraskuun loppuun mennessä vielä 5–15 senttimetriä.

Lämmin sää on sulattanut ensilumet lähes koko maasta, mikä on nostanut jokien vedenpintoja Lapin alueella. Muualla maassa vedenpinnat ovat ajankohdalle tavanomaisella tasolla.

Sähkölämmittäjät jännittävät Norjan ja Ruotsin vesivarantoja, koska ne vaikuttavat sähkön hintaan tulevana talvena. Toistaiseksi kaikki näyttää hyvältä vesisähkötuotannon näkökulmasta.

Norjan ja Ruotsin varastoaltaiden vedenpinnat ovat sellaisilla tasoilla, joilla talvi tyypillisesti otetaan vastaan. Sään viilentyessä vuoristoalueiden sateet tulevat lumena, joka kevään tullessa sulaa vedeksi ja täyttää talven aikana vähentyneitä varastoaltaita.

Norjan vesi- ja energiaviraston tuoreimman loka- ja marraskuun vaihteeseen ajoittuvan raportin mukaan varastoaltaissa täyttöaste oli 87 prosenttia. Tähän aikaan vuodesta pitkän ajan mediaani on ollut 81,5 prosenttia.

Niin ikään Ruotsin altaissa vettä on yli keskimääräisten tasojen. Viikolla 44 Ruotsin vesialtaiden täyttöaste oli 85,5 prosenttia, kun se keskimäärin on ollut 79,7 prosenttia vuosina 1960–2023.