Marttinen kertoo jatkavansa purettavien normien etsintää ja niiden korjaamista. Kuva: Jaana Kankaanpää
Työministeri Matias Marttinen tähtää normien purkuun – ”Pyritään madaltamaan työllistämisen riskiä”
Toukokuussa työministerinä aloittanut Matias Marttinen (kok.) vakuuttaa yhteydenpidon olevan kunnossa myös palkansaajapuoleen.Tilaajalle
Työministeri Matias Marttinen (kok.) pitää työperäistä maahanmuuttoa tärkeänä Suomen talouskasvulle. Kuva: Jaana KankaanpääTyöministeri Matias Marttinen (kok.) vakuuttaa, että työperäisen maahanmuuton edellytyksistä pidetään edelleen huolta, vaikka samalla hallitus tiukentaa humanitääristä maahanmuuttoa.
”Työvoiman kasvattaminen on keskeistä talouskasvun turvaamiseksi”, hän linjaa.
Marttinen lupaa hallituksen pitävän huolta, että maatalouden kansainväliset kausityölupaprosessit sujuvat sekä osaajia riittää.
”Tiivistämme yhteistyötä kohdemaissa luomalla selkeitä käytänteitä ja kartoittamalla vastuullisia kumppaniyrityksiä, jotta rekrytoinnit toteutetaan eettisesti kestävällä tavalla.”
Toukokuussa työministerinä aloittanut Marttinen sanoo kautensa alkaneen vauhdikkaasti.
”Puolessa välissä vastuun vaihtaminen sekä tutun aihealueen monipuoliset yksityiskohdat ovat pitäneet mielen virkeänä.”
Marttinen nostaa omaksi kärkiteemakseen talouskasvun edellytyksien parantamisen, jossa normien purusta vastaavana ministerinä hän aikoo jatkaa yrittäjyyttä haittaavien normien ja asetuksien etsintää.
”Yrittäjän työllistämisen riskiä pyritään madaltamaan, jotta uusia työpaikkoja syntyisi.”
”Tässä keskeistä on maakuntienkin kannalta tärkeiden pk-yrityksien toimintaympäristön parantaminen, johon pyritään työmarkkinauudistuksia tekemällä”, hän avaa.
Täsmätoimiksi yritysten kasvun edellytysten vauhdittamisessa Marttinen listaa henkilökohtaisen irtisanomisen sekä määräaikaisten työsopimuksien helpottamisen veroratkaisujen rinnalla.
”Näillä toimilla pyritään joustavoittamaan työmarkkinoita sekä madaltamaan yrittäjän työllistämisen riskiä, jotta uusia työpaikkoja syntyisi.”
Marttisen mukaan yritysten kasvua voidaan vauhdittaa esimerkiksi henkilökohtaisen irtisanomisen helpottamisella. Kuva: Jaana KankaanpääKysyttäessä suhteistaan ammattiyhdistyskenttään Marttinen vastaa käyvänsä aktiivisesti keskusteluja palkansaajaliittoihin, joiden kanssa hänestä on löydettävissä monesta asiasta jaettuja näkemyksiä.
Työministeri kertoo lähettäneensä juuri valmisteluun työntekijöiden hallintoedustuskysymyksen, jossa hallitus aikoo laskea työntekijämäärän alarajaa 150:sta 100:an.
”Paikalliseen sopimiseen kuuluu erottamattomasti työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen.”
”Laskemisen lisäksi työntekijöiden edustajalle tulisi jatkossa varata paikka yhtiön hallitukseen tai johtoryhmään.”
”Paikallisen sopimisen laajentumiseen kuuluu siis erottamattomasti myös työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen”, hän summaa.
Hallituksen työmarkkinauudistuksien saamaan kritiikkiin Marttinen suhtautuu rauhallisesti ja uskoo, että 10 vuoden päästä muutoksien tarve tunnistetaan laajemmin.
40 miljardin euron julkisista hankinnoista työministeri toivoo kanavoituvan uuden hankintalain avulla entistä enemmän paikallisille yrityksille. Kuva: Jaana KankaanpääSyksyllä Marttinen aikoo viedä eduskuntaan käsittelyyn uuden hankintalain, jossa paikallisten yrityksien osallistumismahdollisuuksia julkisiin hankintoihin yritetään kasvattaa.
”40 miljardin euron vuosittaisista julkishankinnoista jäisi entistä enemmän työpaikkoja ja elinvoimaa alueille.”
Globaalien epävarmuustekijöiden puristuksissa työministerin mukaan keskeistä on vahvistaa kotimarkkinoiden kysyntää, johon Orpon hallitus tähtää muun muassa tuloverotuksen laskemisella.
”Kuluttajien ostovoima tulee kääntymään kasvuun jo kuluvan vuoden aikana.”
”Kuluttajien ostovoima tulee kääntymään kasvuun jo kuluvan vuoden aikana, mikä näyttäisi elvyttävän kansantalouden”, hän arvioi.
Yrittäjiä tavatessaan Marttinen kertoo saavansa jatkuvasti viestiä tiukasta pankkisääntelystä, joka voi estää yrityksiä saamasta rahoitusta investointeihin.
”Nyt hallituksessa selvitetään lainsäädännön muutostarpeita, jotta yritykset saisivat taas rahoitusta ympäri Suomea.”
”Kunnilla on voimakas intressi tehdä aktiivista työllisyyspolitiikkaa.”
Työllisyysalueiden syntyä Marttinen pitää erittäin hyvänä asiana, sillä hänestä nyt elinvoiman kannalta ”kriittiset palaset” on saatu koottua paremmin alueille.
”Muutoksella on toivottavasti vaikutusta myös pitkäaikaistyöttömyyteen.”
”Kunnilla on voimakas intressi tehdä aktiivista työllisyyspolitiikkaa, sillä kunnat vastaavat merkittävästi työttömyyden kustannuksista”, hän kiteyttää.
- Osaston luetuimmat
