Lemmikkieläimiin lääkepula vaikuttaa vähemmän kuin tuotantoeläimiin, sillä lemmikeille tarkoitetuissa lääkevalmisteissa on saatavilla yleensä useita vaihtoehtoja, sanoo Kaartinen Ruokavirastosta. Kuva: Jarno Mela
Eläinlääkkeiden saatavuus on vaikeutunut – asiantuntija näkee tässä uhan ruuantuotannolle
Eläinlääkkeiden saatavuusongelmat ovat kasvaneet vuosi vuodelta, mikä on iso ongelma erityisesti tuotantoeläinten kannalta.Tilaajalle
Saatavuushäiriöitä oli viime vuonna eniten loislääkkeissä, rokotteissa ja antibiooteissa. Kuva: Jarno MelaEläinlääkkeiden saatavuusongelmat ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Eniten saatavuushäiriöilmoituksia tehtiin Fimealle vuonna 2022 loisten ja hyönteisten häätöön tarkoitetuista valmisteista. Toiseksi eniten häiriöitä saatavuudessa oli rokotteissa ja kolmanneksi eniten antibiooteissa.
”Saatavuushäiriöitä on juuri tällä hetkellä esimerkiksi hevosten influenssa- ja tetanusrokotteessa sekä naudalle, sialle ja lampaalle tarkoitetussa antibiootissa, jota käytetään muun muassa keuhkokuumeen ja kohtutulehduksen hoitoon”, kertoo ylitarkastaja Liisa Kaartinen Ruokavirastosta.
Eläinlääkkeiden saatavuusongelmat ovat Kaartisen mukaan iso ongelma erityisesti tuotantoeläinten kannalta. Vaarana on eläinten hyvinvoinnin vaarantuminen, jos rokotteita ei ole saatavilla.
”Toisin kuin ihmisille tarkoitetuissa lääkkeissä, eläinlääkkeissä vaihtoehtoja on huomattavasti vähemmän. Tyypillistä on, että eläinlääkkeissä saatavilla on yhdestä kahteen valmistetta esimerkiksi tietyn rokotteen tai antibiootin osalta. Jos eläinlääkkeeseen ilmaantuu saatavuusongelma, sitten ollaan kentälläkin pulassa.”
Eläinlääkkeiden saatavuushäiriöilmoitukset ovat kasvaneet vajaa 44 prosenttia vuosina 2019–2022, selviää MT:n saamista Fimean tilastoista.
Eläinlääkkeiden puutteet johtuvat samoista syistä kuin ihmisten lääkkeiden osalta: globaaleista häiriöistä tuotanto- ja toimitusketjuissa. Kyse on myös kaupallisesta toiminnasta. Suomen pieni lääkemarkkina ei tahdo kiinnostaa isoja kansainvälisiä lääkeyrityksiä.
Lemmikkieläinten hoitoon lääkepula heijastuu Kaartisen mukaan vähemmän kuin tuotantoeläinten. Tämä johtuu siitä, että lemmikkieläinten lääkkeissä on enemmän valinnanvaraa valita muita rinnakkaisvalmisteita.
Eläimillä pyritään käyttämään kapeakirjoisia antibiootteja, jotka ovat usein penisilliinejä. Niiden riski antibioottiresistentille on pienempi kuin laajakirjoisten.
Puutteet eläinlääkkeissä voivat vaikuttaa epäsuorasti myös ihmisten terveysturvallisuuteen, sanoo Kaartinen.
”Osa taudinaiheuttajista on yhteisiä ihmisillä ja eläimillä. Jos kapeakirjoisista antibiooteista on puutetta, eläimiä joudutaan lääkitsemään laajakirjoisilla antibiooteilla, joita käytetään Suomessa hyvin vähäisesti. Tämä voi johtaa resistenttien bakteerikantojen yleistymiseen eli antibioottiresistenssiin. Hankalassa tilanteessa ollaan silloin, jos vaihtoehtona on joko lopettaa tai hoitaa eläin ilman antibiootteja.”
Teoriassa siis kotimainen ruuantuotanto voi vaarantua eläinlääkkeiden puutteiden takia, kun eläimiä jouduttaisiin joukkosairastumisten vuoksi lopettamaan eikä niitä voitaisi teurastaa yhtä paljon kuin ennen.
Millainen vaikutus resistenteillä bakteerikannoilla on liharuokia syövään kuluttajaan?
”Jos kuluttaja käsittelee epähygieenisesti lihaa, hän voi saada elimistöönsä resistenttejä bakteereja. Esimerkiksi koskemalla raakaa lihaa paljain käsin ja sen jälkeen koskemalla silmiään, nenää tai suuta tai siirtämällä bakteerit likaisista käsistä raakana syötävään salaattiin.”
”Elintarvikkeiden oikeaoppisella käytöllä kuluttajalle ei muodostu minkäänlaista vaaraa, vaikka eläintä olisikin lääkitty laajakirjoisilla antibiooteilla. Lääkejäämät poistuvat hoidetun eläimen elimistöstä varoajan aikana eivätkä siirry eläimestä ihmiseen varoajan vuoksi.”
”Jos eläinlääkkeeseen ilmaantuu saatavuusongelma, sitten ollaan kentälläkin pulassa.”
Viime vuosina ongelmana ovat olleet pitkäkestoiset saatavuusongelmat lehmien umpeenpanovalmisteessa. Umpeenpanovalmisteen antibiootti on kapeakirjoista, jota pitäisi käyttää aina, kun se on mahdollista.
”Tilanteen johdosta Fimea on etsinyt Euroopasta korvaavia valmisteita ja kun ongelma oli vakava, eläinlääketieteellisen tiedekunnan asiantuntijat ovat ohjeistaneet eläinlääkäreitä lääkkeiden käytöstä niin, että mahdollisimman moni hoitoa tarvitseva lehmä on saatu hoidettua.”
Velvoitevarastointilainsäädäntö turvaa eläinten lääkinnässä keskeisten lääkkeiden saatavuuden tilanteessa, joissa niiden saatavuus on estynyt esimerkiksi toimituskatkoksen tai vakavan kriisin vuoksi.
”Eläinlääkkeitä on varattu velvoitevarastossa vain kolmen kuukauden tarpeeseen, mikä on liian vähän. Velvoitevarastointiajan kestoa tulisi pidentää, jotta varastot riittäisivät häiriötilanteessa. Ruokavirasto on tätä myös sosiaali- ja terveysministeriölle ehdottanutkin.”
- Osaston luetuimmat
