Kuntaliitto: Yhä useampi kunta siirtynyt kokonaan maksuttomaan varhaiskasvatukseen – varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot romahtaneet viime vuosien aikana

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot ovat romahtaneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Kuntaliiton tekemän varhaiskasvatuskyselyn mukaan kuntien asiakasmaksutuotot ovat pienentyneet yhteensä lähes 200 miljoonalla eurolla vuoteen 2016 verrattuna.

Asiakasmaksutuottojen romahtamista selittää asiakasmaksulakiin tehdyt muutokset sekä yhä useamman kunnan siirtyminen maksuttomaan varhaiskasvatukseen.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki tuli voimaan vuonna 2017, jonka jälkeen lakia on muutettu kolme kertaa. Viimeisin muutos tehtiin vuonna 2022.

Kaikki asiakasmaksulakiin tehdyt muutokset ovat Kuntaliiton mukaan vähentäneet merkittävästi kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuottoja.

”Kaikissa asiakasmaksulakiin tehdyissä muutoksissa on haluttu lisätä maksuttoman varhaiskasvatuksen osuutta. Tulorajoja on nostettu ja sisarusalennusta on muutettu siten, että toisesta lapsesta maksettava maksu on entistä alhaisempi”, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.

Asiakasmaksulain muutosten seurauksena yhä useammalle perheelle ei tulojen perusteella muodostu asiakasmaksua. Tämä on vaikuttanut esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan kunnan päätökseen siirtyä kokonaan maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Asiakasmaksutuotoista luovuttiin Siikalatvalla vuonna 2022.

”Asiakasmaksuista tulevat tuotot alkoivat olla jo sen verran pieni osa varhaiskasvatuksen tuloja, että kunnassa päätettiin siirtyä kokonaan maksuttomaan palveluun. Päiväkodin arkeen päätös vaikutti siten, että perheiden tulotietoja ei tarvinnut enää niin sanotusti metsästellä. Yksi iso työtehtävä jäi siis pois”, sanoo Siikalatvan päiväkodin johtaja Jaana Fält.

Kuntaliiton varhaiskasvatuskyselyn perusteella Suomessa jo 35 kuntaa järjestää täysin maksutonta varhaiskasvatusta. Kaksi vuotta sitten asiakasmaksuista oli luopunut vain 12 kuntaa.

Maksutonta varhaiskasvatusta järjestetään pääosin alle 5  000 asukkaan kunnissa, ja maksuja peritään vielä kaikissa yli 20  000 asukkaan kunnissa. Pienemmät kunnat ovat siirtyneet maksuttomaan varhaiskasvatukseen muun muassa toiveenaan houkutella kuntaan lisää lapsiperheitä.

Päiväkodinjohtaja Fältin mukaan Siikalatvan päiväkodeissa tuntimäärät ovat nousseet ja pienten lasten osuus varhaiskasvatuksessa on hieman kasvanut. Fält uskoo, että muutos voi kuitenkin johtua myös valtakunnallisesta ilmiöstä eikä yksin maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisestä.

Koski Tl:n kunnassa Varsinais-Suomessa pyritään niin ikään houkuttelemaan kuntaan lisää lapsiperheitä asiakasmaksuista luopumalla. Koskella varhaiskasvatuksesta tuli tämän vuoden alussa maksutonta yli 3-vuotiaille lapsille.

”Ajatuksena oli, että siirtymällä tähän yli 3-vuotiaille maksuttomaan varhaiskasvatukseen onnistuisimme houkuttelemaan lisää perheitä tänne. Maksuttomuudenkin avulla houkutteleminen tuntuu haastavalta, mutta ajattelimme, että meidän täytyy kuitenkin kokeilla kaikkea. Lisäksi maksutuottojen osuus oli sen verran pieni, että me emme nähneet niistä luopumista taloudellisesti ongelmana”, kertoo Kosken kunnanjohtaja Henri Partanen.

15 kuntaa vastasi Kuntaliiton varhaiskasvatuskyselyssä suunnittelevansa kokonaan maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymistä.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Lahtinen arvioi, että kesäajantoiminnan järjestäminen voi muodostua haastavaksi maksutonta varhaiskasvatusta tarjoavissa kunnissa, koska se voi houkutella perheitä varaamaan täyden palvelun koko kesäksi, vaikka tarve varhaiskasvatuksen palveluille olisi todellisuudessa paljon pienempi.

Siikalatvan ja Kosken kunnissa tällaisesta toiminnasta ei ole muodostunut ongelmaa, vaan maksuttomuus on nähty vain positiivisena asiana.

Molemmissa kunnissa kuitenkin tunnistetaan ilmiö, jossa yksittäiset perheet saattavat varata varhaiskasvatuksen palveluita yli tarpeen eivätkä muista ilmoittaa poissaoloista.

Kuntaliiton mukaan varhaiskasvatuksen järjestämiskustannukset nousevat samalla kun kuntien maksutuotot vähenevät.

”Kunnissa ikäluokat pienenevät, mikä vähentää valtion rahoitusta. Samaan aikaan tiedämme, että meillä osallistuu koko ajan aikaisempaa enemmän lapsia varhaiskasvatukseen”, sanoo kehittämispäällikkö Lahtinen.

Valtio on pyrkinyt kompensoimaan asiakasmaksutuottojen pienenemistä yhteisöverotuottojen jako-osuutta muuttamalla, mikä tarkoittaa, että kunnille on jaettu enemmän yrityksiltä kerättävien verojen tuotoista.

”Valtakunnallisesti se on ollut aivan riittävä toimenpide. Kunnille yhteisöveron tuotot jakaantuvat kuitenkin eri tavalla, jolloin kompensaatio on ollut kunnille eriarvostava. Tuotot eivät välttämättä kohdennu sellaiseen kuntaan, jossa asiakasmaksujen tuotot putoavat eniten”, Lahtinen sanoo.