Suomi vastustaa pontevasti EU:n uutta yhteisvelkarahastoa, mutta onko kyse vain silmänlumeesta?

Suomen toiminta herätti Brysselissä viime viikolla ansaittua ihastusta. Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) esikunta polkaisi nopeasti kasaan kirjeen, jossa varoitettiin osin hyvinkin tylyin sanakääntein kuluvan viikon keskiviikkona julkaistun EU-komission teollistamissuunnitelman riskeistä ja puutteista.

Komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskisille osoiteteussa seitsemän maan allekirjoittamassa kirjeessä oli juuri sitä, mitä Suomelta on EU-vaikuttamisessa kaivattu: nopeaa ja ennakoivaa reagointia sekä tiukkoja linjauksia.

Suomi ja sen EU-liittolaiset tekivät komissaarille selväksi, etteivät ne ole erityisen innostuneita suunnitelmasta, joka käytännössä käynnistää tukiaiskilpailun sekä EU:n sisämarkkinoilla että myös Yhdysvaltoja vastaan.

Komission kaavailuissa on paljon sellaista, johon erityisesti Suomen kaltaisen pienen vientivetoisen talouden ei pitäisi suostua. Toinen kysymys on, kuinka paljon Suomen, Tšekin, Tanskan, Viron, Irlannin, Itävallan ja Slovakian yhteinen sana painaa, kun asiasta väännetään ensi viikolla ylimääräisessä EU-huippukokouksessa.

Eduskuntavaaleihin valmistautuvan Suomen kannalta vielä oleellisempaa on, että tämä seitsikko sanoo haisevan vastalauseen uudelle yhteisvelkaan perustuvalle suvereenisuusrahastolle, josta pitäisi jakaa investointitukea EU:n heikommille talouksille.

Suomen EU-poliittisessa keskustelussa enemmistö päättäjistä ampuu syvistä juoksuhaudoista alas kaikki vihjauksetkin uudesta yhteisvelasta. Viralliseen Suomi-epistolaan kuuluu hokea, että koronapandemian yhteydessä perustettu yhteisvelkarahasto oli ainutkertainen harjoitus eikä uutta tule.

Totuus voi kevään kuluessa kuitenkin muuttua toisenlaiseksi.

MT:n käymissä taustakeskusteluissa useimpien jäsenmaiden, myös yhteisvelkaa perinteisesti vastustaneiden, EU-virkamiehet arvioivat, että jonkinlaiseen rahastoon saatetaan joka tapauksessa päätyä.

Vihreitä investointeja varten on pakko saada pääomia liikkeelle nykyistä enemmän ja nopeammin. EU:n johtavissa maissa, erityisesti Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa tällaisissa hankkeissa luotetaan perinteisesti julkiseen rahaan.

Erityisesti Italian on kuitenkin vaikea saada markkinoilta lainaa järkevään hintaan. Siksi italialainen talouskomissaari Paolo Gentiloni ajaa suvereenisuusrahastoa. Hän torjuu muiden ajatukset siitä, että vihreän siirtymään vauhdittamiseen pitäisi käyttää olemassa olevia rahoitusvälineitä.

Tämä vääjäämätön kehitys kohti yhteisvelkarahastoa tunnistetaan myös Suomessa. Näin kertovat MT:n tavoittamat muiden jäsenmaiden EU-virkamiehet, joilta suomalaiset kärttivät viime viikolla näkemyksiä yhteiseen kirjeeseen.

Näiden lähteiden mukaan Suomen ponteva hanke vaikuttaa osin ”silmänlumeelta”. Valtiovarainministeriössä laadittiin kirje, jossa uusi yhteisvelkarahasto torjutaan jyrkästi, jotta tulevalla pääministerillä ja valtiovarainministerillä olisi parempi neuvotteluasema ja enemmän pelivaraa, kun vääntö kesäkuussa alkaa.

Mitä ilmeisimmin Suomen edustajat ovat signaloineet valmiuttaan neuvotella rahastosta, vaikka se tässä vaiheessa haukutaan maan rakoon.

Yksi peruste tälle varovaiselle suunnanmuutokselle voi olla se, että myös Suomen talous rapautuu. Yhteisvelkarahaston pääomille voi jatkossa hyvinkin löytyä käyttöä, kun vihreätä siirtymää yritetään Suomessa vauhdittaa.

Oleellista on se, minkälaisiin leireihin EU-aiden muodostama neuvosto jakautuu yhteisvelkataistelussa.

MT:n tietojen mukaan Suomen kirjeen allekirjoittajiksi oli tyrkyllä enemmänkin maita, muiden muassa Saksa, Hollanti ja Belgia. Saksa kuitenkin perääntyi koska se haluaa, että teollistamissuunnitelma menee läpi.

Hollannissa taas valtiovarainministeri Sigrid Kaag on suhteessa yhteisvelkaan hövelimpi kuin pääministeri Mark Rutte. Tämän näkemyseron vuoksi Hollanti ei allekirjoittanut Suomen laatimaa kirjettä.

Suomen valtiovarainministeriössä ounastellaan, että uutta yhteisvelkaa vastustavien rintamassa on kesällä ainakin kymmenen jäsenmaata. Berliinin hallituslähteiden arvio on samansuuntainen. Saksan valtiovarainministeri Christian Lindner vastustaa jyrkästi uutta rahoitusvälinettä.

EU:n yhteisvelka ei vielä ole liiemmin kuohuttanut tunteita Suomen vaalikentillä. Tilanne voi muuttua, kun vaalipäivä lähestyy.

Mitä tiukemmaksi aiheeseen liittyvä vastakkainasettelu vaalikeskusteluissa menee, sen hankalampaa uuden pääministerin on neuvotella kesän EU-huippukokouksessa.