• Näin Orpon hallituksen investointiohjelman 1,6 miljardia euroa tieverkon kehittämiseen jakautuu

    Tieverkon osalta vain yksi hanke on kirjattu hallitusohjelmaan, kun taas rautateiden osalta löytyy useampi erikseen määritelty kohde.
    Tiestön korjausvelan purkuun on varattu 520 miljoonaa euroa.
    Tiestön korjausvelan purkuun on varattu 520 miljoonaa euroa. Kuva: Pentti Vänskä
    Uutiset|Liikenne
    25.8.202316:00
    Santeri Nousjoki

    Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa kirjattuun 1,6 miljardin euron investointipakettiin, väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan taittamiseen, ei ole vielä päätetty jokaista hanketta.

    Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) liikenneneuvos Hanna Perälä kertoo, että investointiohjelma aiotaan rahoittaa valtion omaisuuden myynnistä kertyvillä tuloilla.

    Korjausvelan purkuun on varattu 520 miljoonaa euroa hallituskaudelle. Perälän mukaan tämän puolen miljardin ohjelmaa ei ole sen tarkemmin vielä määriltety.

    ”Väylävirasto vastaa väyläverkon hoidosta. Perusväylänpidon rahoituksen käyttöön on laadittu suunnitelma, mutta hallitusohjelman korjausvelkapakettia ei ole toistaiseksi vielä yksilöity kohteiksi”, hän avaa.

    Kehittämishankkeisiin ja MAL-sopimuksiin on varattu 797 miljoonaa euroa, jonka lisäksi länsirannikon kilpailukyvyn ja kasvun edistämiseen on korvamerkitty 130 miljoonaa euroa.

    ”Sisältöjä paketeille ei ole hallitusohjelmassa tarkemmin määritelty. Väyläviraston investointiohjelmassa on esillä hankkeita, joista osa on käynnistysvalmiita heti ja osa myöhemmin lähivuosina”, Perälä kertoo.

    Hänen mukaansa kyseiset hankkeet on valikoitu valtakunnallisesti Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden perusteella.

    Myöskään MAL-sopimuksiin eli seitsemän suurimman kaupunkiseudun (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio) väylähankkeisiin ei ole osoitettu ohjelmassa tarkkaa summaa tai toimenpidesisältöä.

    ”Käynnistysvalmius MAL-neuvotteluille on tänä syksynä kaikkien seitsemän kaupunkiseudun kanssa. Neuvottelut käydään ympäristöministeriön johdolla”, Perälä avaa.

    Tieverkon osalta hallitusohjelmassa on ainoastaan erikseen kirjattu VT5:n Leppävirran ja Kuopion välinen osuus, jonka kehittämiseen on varattu 140 miljoonaa euroa.

    Väylähankkeiden ajallinen jakautuminen tulee LVM:n liikenneneuvoksen riippumaan hankkeiden valmiusasteesta.

    ”Väyläviraston investointiohjelmaan sisältyvistä hankkeista on saatavilla arvioidut aikataulut suunnitteluille ja rakentamiselle”, hän lisää.

    Ratahankkeiden puolella varattu kokonaissumma on vajaat 1,4 miljardia euroa.

    Päärataa tullaan kehittämään 535 miljoonalla eurolla väleillä Helsinki-Tampere, Liminka-Oulu sekä Tornio-Kolari.

    Paljon keskusteltuun Turun tunnin junaan Orpon hallitus on varannut 460 miljoonaa euroa sen pääomittamiseen.

    Kolmanneksi suurin ratainvestointi tulee olemaan Karjalanradan kehittämisen Luumäki-Imatra -välillä 215 miljoonalla eurolla.

    Muita pienempiä ratahankkeita ovat lisäksi Rantaradan kehittäminen 80 miljoonalla eurolla, Savonradan Kouvola-Kuopio -rataosuudella 50 miljoonalla eurolla sekä Lentoradan suunnittelu 43 miljoonalla eurolla.

    Lisää aiheesta
    • Suomessa on arviolta 78 000 kilometriä maantieverkkoa.

      Politiikka | ”Osa Suomen asfalttiteistä voisi olla järkevää muuttaa takaisin sorateiksi”, väläyttää Väyläviraston pääjohtaja

    • Huonokuntoisten päällysteteiden määrä kasvaa tänä vuonna noin tuhannella kilometrillä noin 9 000 kilometriin. Tieverkon korjausvelkaa on kertynyt yhteensä 1,65 miljardia euroa.

      Liikenne | Tänä vuonna päällystetään ennätyksellisen vähän teitä – jo joka viides tiekilometri on huonossa kunnossa

    • Tiestö yhdistää ihmiset ja tekee paikoista ja asioista saavutettavia.

      Rakentaminen | Järjestöt vetosivat tiestön puolesta: ”Tiet ovat Suomen kilpailukyvyn kivijalka”

    • Sulamisvedet ja routa vaurioittavat keväällä teiden pintaa ja perustuksia.

      Liikenne | Kuka korvaa autoilijalle aiheutuneet kuoppavahingot yksityisteillä? ”Ajajan vastuu on suuri joka tapauksessa”

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Jos työkoneen leveys on yli 2,6 metriä, tulee muuta liikennettä varoittaa leveästä kuljetuksesta huomiomerkein tai heijastimin. Kuvassa muokkain on juuri avattu kuljetusasennosta.

    Koneviesti | Traktorit osallisena noin 200 henkilövahinkotapaukseen liikenneonnettomuuksista vuosittain – nämä ovat traktorin liikennekäytön riskit

  • Koneviesti | Lukijan idea: Ketjutalja kippinä mönkijässä

  • EU:n komissio katsoo, että nykyisillä säännöillä ei puututa riittävästi ilman pilaantumiseen ja ajoneuvojen aiheuttamaan meluun. Muun muassa pienhiukkaspäästöjen valvonta vaatisi uusia mittausmenetelmiä.

    Koneviesti | EU:n komissio pyrkii vähentämään liikenteen haittoja – turvajärjestelmiä ja pakokaasuja halutaan valvoa tehokkaammin