
Mihin liikuntapaikkainvestoinnit tulevaisuudessa tehdään, kysyy Olympiakomitean puheenjohtaja Taina Susiluoto.
”Meillä on tosi paljon liikuntapaikkarakentamisen vajeita ympäri Suomea”, Susiluoto sanoi tiistaina keskustelutilaisuudessa Helsingissä.
Valtiovarainministeriö julkaisi viime viikolla oman leikkauslistansa. Siinä liikuntapaikkarakentaminen oli otettu yhdeksi kohteeksi.
VM:n mukaan valtionavustuksista voitaisiin nipistää 2024-2027 noin 500-700 miljoonaa euroa, josta 200-400 miljoonaa euroa otettaisiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta voidaan VM:n mukaan lisätä luopumalla pienistä yksittäisistä valtionavustushauista.
Pitkällä aikavälillä vaikuttava valtionavustustoiminta tuottaa säästömahdollisuuksia, julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa kerrotaan.
”Esimerkiksi liikunnan edistämisen osalta vaikuttavuutta olisi mahdollista lisätä tarkastelemalla liikuntapaikkarakentamista alueellisena kysymyksenä kunnallisen kysymyksen sijaan ja kohdentamalla avustuksia sellaisiin kohteisiin, jotka palvelisivat yksittäistä kuntaa suurempaa väestöpohjaa.”
Kuortaneen urheiluopistolle suunniteltava uusi uimahalli olisi ilmainen kaikille 15-vuotiaille ja sitä nuoremmille.
Rahoitus uimahalliin tulee yksityiseltä Kuortaneen Urheiluopistosäätiöltä ja Kuortaneen kunnalta. Sitä on haettu myös valtiolta. Päätöstä valtionavusta odotetaan maaliskuussa.
”Harrastaminen ei jää rahasta kiinni”, kertoo Kuortaneen urheiluopistosäätiön toimitusjohtaja Jussi Töyrylä.
Lopullinen investointipäätös tehdään syksyllä ja valmis halli olisi vuoden 2025 loppuun mennessä.
Töyrylä kertoo, että myös Kuortaneen kunnan yhden euron kortti on ollut suosittu. Eurolla kuntalaiset pääsevät urheiluopiston uimahalliin, kuntosalille ja jäähallin yleisövuorolle.
”Kuortane on kantanut kuntana vastuuta. Myös opisto tulee vastaan. Saamme volyymia.”
Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) ihmettelee, miksi verorahoilla rakennetaan uimahalleja ja jäähalleja, joita lapset eivät pääse käyttämään.
Kunnan liikuntatoimi myy esimerkiksi jääaikaa sellaiseen hintaan, että koulutoimella ei ole varaa sitä ostaa. Lapset joutuvat loskaan talsimaan ja tilat jäävät tyhjilleen, Kiuru sanoi tiistaina.
Suomessa on noin 42 500 rekisteröityä liikuntapaikkaa, joista noin 72 prosenttia on kuntien omistamia, opetus- ja kulttuuriministeriö kertoo. Yksityisiä liikuntapaikkoja on lähinnä kaupungeissa ja taajamissa.
Vaikuttavatko yksityiset toimijat liikuntaharrastuksen hintoihin?
Jos osakeyhtiö saa liikuntapaikan rakentamiseen yhteiskunnan rahaa, mukaan voisi Kiurusta kuulua velvoite päästää koululaiset liikkumaan muina kuin prime time -aikoina.
UKK-Instituutin johtaja Tommi Vasankari huomauttaa, että kunnat saavat vuokrata osaa yksityisistä liikuntapaikoista samaan hintaan kuin kunnallisia.
Esimerkiksi uimahallit rakennetaan monesti julkisiksi, sillä ne eivät ole kannattavia.
Liikumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain ainakin 3,2 miljardin euron kustannukset, UKK-Instituutti kertoo.
Erityisen huonossa kunnossa ovat maaseudun lapset.
Joulukuussa julkaistujen Move!-mittaustulosten mukaan kaupunkimaisissa kunnissa asuvat viides- ja kahdeksasluokkalaiset lapset ja nuoret ovat paremmassa fyysisessä kunnossa kuin maaseutumaisissa kunnissa asuvat.
Veikkauksen rahapelituotoilla on katettu noin 90 prosenttia liikunnan rahoituksesta.
Tänä vuonna urheiluun ja liikuntakasvatukseen kohdennetaan 115 miljoonaa rahapelitoiminnan tuottoja valtionavustuksina.
Ensi vuoden alussa riippuvuus Veikkauksen tuotosta lakkaa.
Arpajaislaki muuttuu siten, että Veikkaus tulouttaa jatkossa noin 700 miljoonan euron vuotoisen tuoton valtiolle yleiskatteellisesta.
Eri hallinnonaloille korvamerkitty tuoton kohdentaminen siis loppuu.
Lähde: Valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoitus