Fingridissä ajatellaan, että toiminnan avoimuus on tärkeämpää kuin tietojen julkisuudessa mahdollisesti olevat riskit. Kuva: Pasi Leino
Voimalaitosten ja voimajohtojen tietoja on netissä kaikkien saatavilla – näin kantaverkkoyhtiö Fingrid perustelee, miksi tiedot ovat esillä
Kaikkein kriittisimpänä tietona kantaverkkoyhtiö Fingridissä nähdään paikkatieto. Datan julkisuudesta on tietohallintojohtajan mukaan keskusteltu muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön ja Energiaviraston kanssa.
Fingridin verkkosivuilta selviävät muun muassa voimalaitoksen sijaintipaikka, omistajatiedot, teho sekä tuotannon aloitusvuosi. Kuva: Sanne KatainenKantaverkkoyhtiö Fingridin verkkosivuilla on esillä melko tarkkoja tietoja eri voimalaitoksista. Verkkosivuilta selviävät muun muassa voimalaitoksen sijaintipaikka, omistajatiedot, teho sekä tuotannon aloitusvuosi.
Netistä löytyvät tiedot myös Suomessa kulkevista voimajohdoista.
Tietojen esilläolo herättää kysymyksen siitä, miksi ihmeessä tuollaisia tietoja on julkisesti näin helposti saatavilla.
Ukrainassa Venäjä on tuhonnut Ukrainan energiainfraa, ja jonkinlainen toiminnan häirintä saattaa kiinnostaa Venäjää myös Suomessa. Esillä olevien tietojen voi ajatella tekevän tuosta häirinnästä entistä helpompaa ja antavan häirikölle ikään kuin avaimet käteen.
Fingridin tietohallintojohtaja Kari Suominen toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle, että datan julkisuudesta on keskusteltu Fingridin sisällä ja myös esimerkiksi Energiaviraston kanssa runsaasti.
Sitä, millaista dataa voidaan julkaista, on mietitty Suomisen mukaan todella tarkasti.
Fingridissä ajatellaan, että toiminnan avoimuus on tärkeämpää kuin tietojen julkisuudessa mahdollisesti olevat riskit.
”Tätä dataa saa muualtakin, jos oikein haluaa”, Suominen painottaa.
Netistä löytyy tietoa esimerkiksi voimalaitosten teknologiasta ja tuotantovolyymista. Kuva: Kai TirkkonenKaikkein kriittisimpänä tietona Fingridissä nähdään paikkatieto. Tietohallintojohtaja huomauttaa, että vaikkapa hakukonejätti Googlen karttapalvelusta saa selvitettyä dataa yhdistelemällä, missä sähköjärjestelmän toiminnan kannalta kriittiset pisteet sijaitsevat.
”Kun karttaa katsoo ja tunnistaa esimerkiksi jonkun ison tuotantoyksikön, julkisen internetinkin kautta löytyy siitä hyvinkin tarkkaa tietoa”, Suominen kertoo.
Tietoa on saatavilla esimerkiksi voimalaitoksen teknologiasta ja tuotantovolyymista.
”Sähkömarkkinan ja -järjestelmän toimivuuden kannalta saadaan parempi lopputulos, kun dataa julkaistaan”, Suominen perustelee nykyistä julkisuuslinjaa.
Vaikkapa hakukonejätti Googlen karttapalvelusta saa selvitettyä dataa yhdistelemällä, missä sähköjärjestelmän toiminnan kannalta kriittiset pisteet sijaitsevat. Kuva: Jarkko Sirkiä”Pyrimme kaikkemme tekemään, jotta mitään vahingollista ei pääsisi tapahtumaan.” Kari Suominen
Kaiken vihamielisten tahojen kannalta mahdollisesti hyödyllisen voimalaitoksiin liittyvän datan piilottaminen on Suomisen mukaan hyvin haastavaa, ellei jopa mahdotonta. Tämä johtuu siitä, että asia ei ole pelkästään Fingridin käsissä, vaan oma roolinsa on myös vaikkapa hakukonejätti Googlella.
”On jopa yksittäisten henkilöiden tuottamia palveluita, joissa näkyy esimerkiksi verkon välityskyky”, hän muistuttaa.
Sitä, millaista dataa julkaistaan, arvioidaan Suomisen mukaan jatkuvasti esimerkiksi Euroopan kantaverkkoyhtiöiden kesken käytävissä keskusteluissa.
”Pyrimme kaikkemme tekemään, jotta mitään vahingollista ei pääsisi tapahtumaan.”
Voi olla, että tulevaisuudessa eteen tulee tilanne, jossa tietojen julkisuutta päätetään kaventaa ja piilottaa vielä tällä hetkellä näkyvää dataa. Suominen pitää tällaista tilannetta jopa todennäköisenä.
Sitä, millaisessa tilanteessa tietoja lähdetään luultavasti piilottamaan, Suominen ei lähde arvioimaan.
”Olemme aika herkkiä sen suhteen, että jos jotain tapahtuu, toimimme välittömästi”, hän kuitenkin lupaa.
Kaiken vihamielisten tahojen kannalta mahdollisesti hyödyllisen voimalaitoksiin liittyvän datan piilottaminen on Fingridin tietohallintojohtajan mukaan hyvin haastavaa, ellei jopa mahdotonta. Kuva: Sanne Katainen- Osaston luetuimmat
