Tilannekuva: Sähköjärjestelmän tila on tasapainossa, kuten joka hetkenä sen pitääkin. Järjestelmävastaavana kantaverkko ylläpitäjänä varmistaa, että valtakunnassa pysyvät valot päällä. Kuva: Sari Gustafsson
Tuulivoimaa ja teollisuutta sijoitettava tasaisesti koko Suomeen ‒ Fingridin toimitusjohtaja Sihvonen-Punkka: ”Länsi-Suomessa sähköverkko on jo täynnä”
Maatuulivoimasta pääosa on rakennettu Suomen länsirannikolle. Uutta tuotantoa ja kulutusta läntiseen Suomeen mahtuu vasta lisäinvestoinnein.
Sähkön kulutuksen on vastattava sen tarjontaa. Fingridin toimitusjohtajan Asta Sihvonen-Punkan mukaan verkon kannalta olisi suotavaa, että suuret sähkönkuluttajat sijoittuvat lähelle sähkön tuotantoa. Kuva: Sari GustafssonHaastatteluhetkellä aluehinta Suomen sähkömarkkinoilla on noin kolme senttiä kilowattitunnilta eli 30 euroa megawattitunnilta.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin aulassa jättinäyttö kertoo Sähkönkulutustehon olevan 10 840 megawattia ja tuotantoa vastaavasti 11 840 megawattia. Erotus meni vientiin Viroon ja Ruotsiin.
Sähkö liikkuu piuhoissa, raha verkossa ja tileillä. Valot pysyvät päällä koko valtakunnassa.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid lukeutuu maan suurimpiin investoijiin: yhteensä neljän miljardin euron 10-vuotisella investointiohjelmalla kantaverkkoyhtiö varautuu sähkön kysynnän kaksinkertaistumiseen vuoteen 2050 mennessä.
Toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka esittelee ennustetta, joka perustuu Fingridin saamiin sähkön tuotannon ja kulutuksen liityntäkyselyihin sekä sähkömarkkinamallinnuksen tuloksiin.
Suunnitellut puhtaaseen energiaan liittyvät investoinnit teollisuuteen, liikenteen sähköistymiseen, tuulivoiman ja aurinkovoiman rakentamiseen ovat sähköjärjestelmälle kokonaisuus, johon ei vielä ole kattavaa näkyvyyttä saati päätöksiä.
Ei myöskään ole varmoja investoreja vetytalouteen ja vaikkapa kalliimman ”vihreän” teräksen ostajia ja loppukäyttäjiä.
Tammikuussa kantaverkkoyhtiön toimitusjohtajana aloittanut Sihvonen-Punkka arvioi sähkömaailman elävän isoa murrosta, johon Fingridinkin on löydettävä ratkaisut:
”Tietyiltä osin tällä hetkellä verkko on jo täynnä. Länsi-Suomessa tietyille alueille ei voi liittää uutta tuulivoimaa ennen kuin olemme (Fingrid) investoineet ja lisänneet kapasiteettia.”
Tilannetta auttaisi, jos alueelle sijoittuisi lisää sähkön kulutusta. Teollisuudella on suunnitelmia, mutta investointipäätökset puuttuvat.
Neljä miljardia euroa maksava 10-vuotinen investointiohjelma sisältää merkittävät siirtojohtokapasiteetin rakentamisen sähkön siirrossa pohjoisesta eteläiseen Suomeen.
Sähkön kulutuksesta yli 80 prosenttia suurin osa tapahtuu eteläisessä Suomessa, Tampereen alapuolella. Sähkön tuotannosta vesivoimineen yli 60 prosenttia sijoittuu Vaasasta pohjoiseen ulottuvalla vyöhykkeellä.
Eteläiseen Suomeen on myös suunniteltu uusia,puhdasta hiilioksiditonta sähköä hyödyntäviä teollisia hankkeita.
Tällainen on esimerkiksi norjalaisen Blastr Green Steel -yhtiön suunnittelema ”vihreän teräksen” ja vihreän vedyn tuotantolaitos, jotka toteutuessaan sijoittuisivat läntiselle Uudellemaalle Inkooseen. Matalahiilidioksidipäästöinen terästehdas on toistaiseksi vasta hanketasolla ja suunnitelma-asteella.
Suomi on yksi hinta-alue, jossa sähkön markkinahinta on sama kaikkialla.
”Jos hankkeet eivät ole riittävän pitkällä, Fingridinkään on vaikea lähteä investoimaan.”
Ensin pitää olla tuotteille kysyntä.
EU:ssa vihreää siirtymää edistetään julkisin tuin. Pärjäävätkö pohjoismaiset SSAB ja LKAB terästeollisuuden tukikilpailussa? Esimerkiksi teräsjätti ArcelorMittal saa 1,3 miljardin euron suoran tuen Saksalta terästehtaan uudistamiseen. Markkinat odottavat tukien yltävän kolmeen miljardiin euroon.
Lähes puolet tulevista Euroopan investoinneista tapahtuisi valtioiden rahalla. Vanhat jätit näyttävät keräävän potin.
Asta Sihvonen-Punkka, Fingrid
Asta Sihvonen-Punkka aloitti kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtajana vuoden alussa. Megawatit ja kilowattitunnit ovat kulkeneet rinnalla lähes koko hänen uransa. Fingridillä hän työskenteli aiemmin varatoimitusjohtajana Jukka Ruususen toimitusjohtajakaudella.
Energiamarkkinaviraston ylijohtajana Sihvonen-Punkka työskenteli yhteensä 13 vuotta. Neljän vuoden kausi Viestintäviraston pääjohtajana oli poikkeus muuten sähköisellä työuralla.
Sähkönkuluttajana Sihvonen-Punkka on valinnut pörssisähkösopimuksen kotiinsa ja mökilleen.
”Tuulivoimabuumi ja -rakentaminen on kohdistunut länsirannikolle, josta sähkö pitää siirtää muualle. Viime vuonna tultiin tilanteeseen, jossa enempää kapasiteettia sinne ei pysty ilman uusia voimajohtoja lisäämään.”
Vaasan seudun ja Pohjois-Pohjanmaan Siikajokilaakson 400 kilovoltin rannikkolinja valmistui 2018–2019.
Alueelle on suunnitteilla myös vedyntuotantoon ja tuulivoimaan perustuvaa vähäpäästöistä teollisuutta.
Jotta ei rakennettaisi turhaa sähkönsiirtokapasiteettia, Sihvonen-Punkan mukaan olisi tärkeää, että myös esimerkiksi vedyn ja edullisen tuulivoiman hyödyntämiseen rakentuva teollisuus sijoittuisi lähelle toisiaan.
Tämä tarkoittaisi teollisuuden tasaisempaa sijoittumista eri puolille Suomea, pohjoisesta etelään ja idästä länteen.
”Jos Suomessa pystyttäisiin rakentamaan hajautetusti sekä tuuli- että aurinkovoimaa tasapainottaisi se koko maan sähköntuotannon vaihteluja. Aina ei tuule länsirannikolla, kun Itä-Suomessa tuulee ja päinvastoin. Suomi on iso maa.”
Hän viittaa työ- ja teollisuusministeriön ja puolustusministeriön valmistuneeseen Arto Rädyn selvitykseen Itä-Suomen tuulivoimahankkeiden edellytyksistä. Tuulivoiman rakentamisen luvitus on pitkälti estynyt puolustusvoimien edellyttämän tutkavalvonnan vuoksi Venäjän rajan läheisyydessä.
Fingridin kannalta olisi tärkeää, että tutka-asiat saataisiin ratkaistua.
Maatuulivoima rakennettuna on paljon halvempaa kuin merituulivoima. Hajautettu tuuli- ja aurinkovoima tasapainottaisivat koko Suomen sähköntuotannon vaihteluja.
- Osaston luetuimmat
