Asevelvollisuuslakiin esitetään merkittävää muutosta: reserviläiset rajavartijoiden tueksi vakavissa uhkatilanteissa

Hallitus esittää asevelvollisuuslakiin merkittävää muutosta hybridiuhkiin varautumisen vahvistamiseksi itärajalla, kertoi puolustusministeriö keskiviikkona. Muutoksen myötä Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa voitaisiin tarvittaessa vahvistaa ja tukea reserviin kuuluvilla asevelvollisilla äkillisissä, vakavissa tilanteissa.

Kyseessä olisi kertausharjoitus, jota varten lakiin kirjattaisiin uudeksi perusteeksi rajaturvallisuuden vaarantuminen nykyisen sotilaallisen valmiuden kohottamisen lisäksi.

Laki koskisi vain Rajavartiolaitoksen alaisuudessa varusmiespalveluksensa suorittaneita reserviläisiä, joita on pieni osa koko reservin vahvuudesta. Heidät voisi määrätä kertausharjoituksiin huomattavasti nopeammin kuin nykyisen säännön mukaisessa kolmessa kuukaudessa silloin, kun Rajavartiolaitoksen kantahenkilökunta kertoo tarvitsevansa apujoukkoja. Määräys kertausharjoitukseen annetaan 30 päiväksi kerrallaan.

Kriteeri olisi vakava rajaturvallisuuden vaarantuminen. Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan käytännössä puhutaan vakavasta maahantulon välineellistämisen tilanteesta, jossa yksin Rajavartiolaitoksen kantahenkilökunnan voimin ei kyetä varmistamaan turvallisuutta koko itärajalla.

”Pitää olla poikkeuksellinen tilanne, jossa ihan tarkoituksella Suomeen ohjataan eri paikoissa iso määrä väkeä. Sellaisessa tilanteessa voisi Rajavartiolaitoksen reserviläisiä pyytää hoitamaan kevyempiä tehtäviä eli valvontaa, kontrollia, logistiikkaa, että tilanne pysyy hallinnassa ja kantahenkilökunta kykenee keskittymään suoraviivaisemmin johonkin kovempien toimivaltuuksien käyttämiseen”, Häkkänen kertoi esitellessään lakiluonnosta toimittajille.

Esitys lähti lyhyelle lausuntokierrokselle keskiviikkona, ja laki on tarkoitus saada voimaan vielä eduskunnan kevätistuntokauden aikana.

Esitysluonnoksesta ilmenee, että rajaturvallisuuden välttämättömän ylläpitämisen vuoksi määrättävä kertausharjoitus rinnastuisi vakavuudeltaan sotilaallisen valmiuden kohottamiseksi määrättävään kertausharjoitukseen. Se olisi mahdollista tilanteissa, joissa rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvä häiriö ei olisi sotilaallisesta uhasta johtuva tai kun uhan sotilaallista luonnetta ei pystyttäisi osoittamaan esimerkiksi toiminnan peittelyn takia.

Puolustusministeri Häkkänen ei mahdollisilla tilanteilla halua spekuloida, mutta esityksessä mainitaan välineellistetyn maahantulon lisäksi suuronnettomuudesta tai pandemiasta johtuva laaja-alainen rajasulku tai valtakunnanrajan tehostettua valvontaa edellyttävä tilanne.

Puolustusministeriön virkahenkilöt painottavat, että kertausharjoituksiin kutsuttavilla täytyy olla ajantasainen ja tarvittava koulutus tehtävistä, joten se ei esimerkiksi koske asepalveluksensa vuosikymmeniä sitten Rajavartiolaitoksen alaisuudessa suorittaneita.

Päätöksen rajaturvallisuutta koskevasta kertausharjoituksesta tekisi viime kädessä presidentti ministeriöiden valmistelun ja tilannekuvan perusteella.

Reserviläisille ei anneta ampuma-asetta, vaan lievempiä voimankäyttövälineitä, kuten pippurisumute, teleskooppipatukka tai käsiraudat.