Opiskelijoiden töitä on myynnissä ja nähtävillä Nuutajärven lasikylässä. Kuva: Carolina Husu
Lasialan koulutuksen opiskelijamäärissä näkyy hallituksen aikuiskoulutustuen lakkauttaminen – ”Käsin valmistetulle lasille on Suomessa paikkansa”
Nuutajärven lasikylä Urjalassa on yksi harvoista paikoista, jossa voi opiskella lasialaa. Koulutuksen aloittaa vuosittain toista kymmentä opiskelijaa.Urjala
Nuutajärven lasikylässä on lasialan koulutusta. Kuvassa oppilaat Linda Tidenberg (oik.) ja Linda Ojala (vas.) rakentavat sulatusuunia. Taustalla opettajat Marika Kinnunen ja Antti Torstensson valvovat opiskelijoiden työtä. Kuva: Carolina HusuAmmattiopisto Tavastian taideteollisuuden perustutkinnon voi opiskella Urjalassa, Nuutajärven lasikylässä. Tutkintonimikkeenä on artesaani ja erikoistumisena lasinpuhallus.
Opiskelijamäärä on lasialan opettaja Marika Kinnusen mukaan vaihdellut vuosittain.
”Eri vuosina on hyvin erilaisia määriä ollut opiskelijoita. Toista kymmentä opiskelijaa on lähtökohtaisesti joka vuosi”, sanoo Kinnunen.
Hänen mukaansa nyt on suurin vaikutus aikuiskoulutustuen lakkauttamisella.
”Meillä opiskelee lähtökohtaisesti aikuisopiskelijoita, joten tuen lakkauttaminen näkyy meillä opiskelijoiden vähenemisenä.”
Opiskelu kestää noin 2,5 vuotta.
”Ala on Suomessa pieni ja jatkuvuuden takia on välttämätöntä, että koulutus on ja pysyy. Käsin valmistetulle lasille on paikkansa.”
Lasia on puhallettu yli 2000 vuotta ja edelleen käytetään samoja tekniikoita ja työkaluja kuin aluksi.
”Ympäristö ja laitteet ovat tietysti muuttuneet ja kehittyneet. Nykyään kuumennetaan lasiuuni nestekaasulla tai yhä useammin sähköllä.”
Alan työllistymismahdollisuudet ovat kaventuneet aikojen saatossa. Suomessa on tällä hetkellä yksi teollinen lasitehdas. Lisäksi työllistyä voi esimerkiksi pienille lasistudioille.
”Pienelle lasistudioille yleensä on mahdollisuus työllistyä osa-aikaisesti.”
Kinnusen mukaan monet opiskelijat työllistyvät tai jatkavat opintojaan ulkomailla.
Lasialan opinnot ovat kalliit, sillä energiaa kuluu paljon ja opetusryhmät ovat pieniä.
”Monella tavoitteena on lasitaiteilijuus ja se vaatii valtavasti töitä. Sulan lasin käsittely on vaikeaa ja sitä voi verrata vaikka huippu-urheiluun. 10 000 toistoa tarvitsee lasinpuhallusta, jotta pystyy hallitsemaan tekniikan”, Kinnunen kertoo .
Lasinpuhallus vaatii myös valtavasti kehollista koordinaatiota, jotta voi tulla mestariksi.
Toisen vuoden opiskelija Yaritza Silva Lincopán Honkamäki sanoo, että lasiala on juuri hänelle sopiva. Kädessä hänellä on lasihämähäkki, jota hän on työstänyt. Kuva: Carolina HusuYaritza Silva Lincopán Honkamäki on toisen vuoden opiskelija, joka on pitänyt opinnoista hyvin paljon.
”Ajattelin tähdätä opintojen jälkeen ulkomaille. Jonkun taiteilijan assistenttina toimiminen esimerkiksi kiinnostaa”, sanoo Honkamäki.
Silvan mukaan yksi alan haasteista on se, että epäonnistumisia tulee harjoitellessa usein ja ne pitää pystyä hyväksymään.
”Täytyy oppia siihen, että koko ajan tulee aluksi virheitä. Pitää pystyä sietämään epätäydellisyyttä ja sitä, että heti ei voi onnistua.”
Epäonnistuneita teoksia ja harjoitustöitä tulee koko ajan. Opiskellessa lasialaa pitää oppia sietämään virheitä ja aina ei voi onnistua ensimmäisellä kerralla. Kuva: Carolina HusuSilva on muuttanut Helsingistä Urjalaan opiskelemaan. Ala tuntuu omalta ja kiinnostavalta. Hän toivoo, että lasialaa tuotaisiin enemmän esille.
”Itsekään en olisi löytänyt opiskelemaan lasialaa, jos en olisi huomannut ilmoitusta sosiaalisesta mediasta ystävän kautta.”
Silva on kotoisin Chilen maaseudulta ja muuttanut sieltä Helsinkiin vuonna 2005. Muutto Urjalaan ei ollut Silvalle suuri kulttuurishokki.
”On mukava päästä välillä pois kaupungin hälinästä. Aika hiljaista täällä Urjalassa on, mutta välillä liiankin hiljaista”, naurahtaa Honkamäki.
- Osaston luetuimmat
