Viljelijöiden suurmielenosoitus äityi tänään mellakoinniksi Brysselin Eurooppa-kortteleissa Kuva: Tapio Nurminen
Poliisi turvautui vesitykkiin ja kyynelkaasuun Brysselissä – viljelijöiden suurmielenosoitus äityi mellakoinniksi
Nuoret radikaalit eivät kuunnelleet etujärjestön vetoomuksia. Kiivaimmin vastustettiin kauppasopimusta Mercosur-maiden kanssa.Bryssel
Poliisi ei päästänyt mieltään osoittavia viljelijöitä lähelle EU-komission ja jäsenmaiden Eurooppa-neuvoston rakennuksia Brysselissä. Kuva: Tapio NurminenTunnelma Brysselin Luxemburgin aukiolla EU:n parlamenttirakennuksen edustalla ja sitä ympäröivillä kaduilla oli aamusta lähtien räjähdysherkkä.
Vain muutaman sadan metrin päässä EU-komission ja jäsenmaiden Eurooppa-neuvoston rakennuksista poltettiin kaduille ajettujen traktorien keskellä kuormalavoja ja räjäyteltiin voimakkaita ilotulitteita.
Luxemburgin aukiolla mielenosoittajat heittelivät parlamenttia vartioineita poliiseja ensin perunoilla ja alkuiltapäivästä tilanne kärjistyi, kun ryhmä nuoria ryhtyi rikkomaan aukiota ympäröivien rakennusten ikkunoita.
Yhteenoton jälkeen aukiolta levisi sankka musta savu Brysselin Eurooppa-kortteleihin.
Poliisi yritti rauhoittaa tilannetta vesitykeillä ja kyynelkaasulla.
”Me emme halua Mercosur-sopimusta”, nuori ranskalaisviljelijä karjaisi englanniksi ja juoksi yhdessä MT:n toimittajan kanssa pakoon poliisiin kyynelkaasua.
Suurin osa Luxemburgin aukiolle traktorinsa ajaneista mellakoivista viljelijöistä oli ranskalaisia, belgialaisia ja hollantilaisia. Yhteenoton jälkeen aukiolta levisi sankka musta savu Brysselin Eurooppa-kortteleihin.
Suurmielenosoituksen järjestäjä, tuottajajärjestöjen eurooppalainen katto-organisaatio Copa-Cogeca yritti tehdä kaikkensa välttääkseen avoimet yhteenotot.
Mielenosoittajien pääjoukko, noin 6 000 ihmistä, kokoontui muutaman kilometrin päähän Eurooppa-kortteleista. Viljelijöitä ja heidän edustajiaan oli kaikista 27 jäsenmaasta. Yhteensä mielenosoitukseen osallistui poliisin mukaan noin 7 500 ihmistä ja 1 000 traktoria.
Brysselin Luxemburgin aukiolla mellakoineet mielenosoittajat heittelivät EU-parlamenttia suojelleita poliiseja perunoilla. Kuva: Tapio NurminenRyhmä radikaaleja nuoria viljelijöitä miehitti kuitenkin Luxemburgin aukion heti aamulla eikä kuunnellut etujärjestön vetoomuksia.
Maataloustuottajilla oli useita syitä osoittaa mieltään sen mukaan mistä päin Eurooppaa he tulivat.
Selvästi kiivaimmin vastustettiin Etelä-Amerikan maiden kanssa solmittavaa Mercosur-sopimusta. Viittä vaille valmis sopimus hiertää erityisesti itä- ja eteläeurooppalaisia.
Ranska, Italia ja Puola haluaisivat edelleen lykätä sopimuksen allekirjoittamista.
Ranska, Italia ja Puola haluaisivat edelleen lykätä sopimuksen allekirjoittamista. Niiden mielestä Etelä-Amerikan halpatuontia torjuvat suojamekanismit pitää saada valmiiksi ennen kuin sopimus hyväksytään.
Kauppapolitiikan lisäksi viljelijöiden protestin kohteena oli EU:n tuleva 2028–2034 rahoituskehys ja cap-maatalouspolitiikka huomattavine tukileikkauksineen.
”Täällä Brysselissä ollaan aloittamassa neuvottelut ja päätöksenteko tulevien vuosien rahoituskehyksestä ja samalla myös tulevasta yhteisestä cap-maatalouspolitiikasta. Se on erittäin tärkeä raami myös Suomen maataloudelle. Sitä me MTK:n edustajat haluamme korostaa, kun olemme mukana tässä mielenosoituksessa”, MTK:n tuleva puheenjohtaja Tero Hemmilä korosti Brysselissä.
Viljelijöiden mukaan ruokaa pitäisi arvostaa enemmän. Siksi he nyt osoittavat mieltään. Kuva: Tapio NurminenMTK Uusimaan puheenjohtaja ja viljanviljelijä Aija Kalekin mielestä on tärkeää, että mielenosoituksessa on osallistujia kaikista EU-maista.
”Näin saadaan oikeasti vaikuttavuutta.Täällä ei ole vähään aikaan ollut tällaista isoa mielenosoitusta”, Kalek sanoo.
Hänen mukaansa ajoitus mielenosoitukselle on hyvä siitä huolimatta, vaikka parhaillaan käynnissä olevassa EU-huippukokouksessa yritetään tehdä Ukrainan ja koko Euroopan turvallisuuden kannalta ratkaisevia päätöksiä.
”Myöhemmin keväällä tai kesällä olisimme jo myöhässä.”
MTK:n johtokunnan uudelle jäsenelle ja raahelaiselle luomuviljelijä Sami Nivalalle mielenosoituksen avainkysymys oli maatalouden rahoitus.
”Leikkaus sieltä on tulossa, mutta se pitäisi pystyä kääntämään mahdollisimman pieneksi.”
”Leikkaus sieltä on tulossa, mutta se pitäisi pystyä kääntämään mahdollisimman pieneksi. Se, että tukipolitiikkaa kansallistetaan on uhka, koska sieltä voi lähteä maataloudelta rahaa jopa lisää, mutta kyllä se on myös mahdollisuus, jos se hoidetaan oikein”, Nivala sanoo,
Nivala näkee riskin mielenosoituksen ajoituksessa.
”Toivon, että täällä pysytään asialinjalla, eikä touhu mene niin väkivaltaiseksi kuin viime vuonna välillä meni”, Nivala painotti.
Mieltään osoittaneiden veiljlijöiden traktorit tukkivat Eurooppa-kortteleiden kadut Brysselissä. Kuva: Tapio NurminenTero Hemmilän mukaan riittävän rahoituksen turvaaminen on äärimmäisen tärkeää.
”Haluamme, että suomalaisen maatalouden huolet ja näkemykset otetaan huomioon EU-komission ja -parlamentin päätöksenteossa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että voimassa oleva kahteen tukipilariin perustuva EU:n maatalouspolitiikka olisi tässä tilanteessa merkittävästi parempi, vaikka tätäkin tärkeämpää on varmistaa rahoituksen kokonaismäärä.”
Hemmilän mielestä maatalouspolitiikan kansallistamiseen liittyy huomattavia riskejä.
Kalek muistuttaa, että 15–20 prosentin leikkaus maataloustuista on iso asia, koska viime kaudella leikattiin paljon.
”Ruokaa pitäisi arvostaa enemmän. Siksi täällä ollaan.”
”Esimerkiksi viljasektorilla kannattavuus on mitä on ja markkinoilta sitä rahaa on hankala repäistä. Ruokaa pitäisi arvostaa enemmän. Siksi täällä ollaan.”
”Jos Suomen kansantalous olisi paremmassa jamassa tämä tukipolitiikan kansallistaminen olisi hyvä asia, mutta nyt ollaan tarkkailuluokalla ja siksi tähän sisältyy isoja riskejä”, Kalek toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
