

Tammikuussa MTK:n puheenjohtajana aloittava Tero Hemmilä aikoo maatalouspoliittisen edunvalvonnan rinnalle tuoda entistä enemmän elinkeinopoliittista edunvalvontaa.
On tärkeää tukea yrittäjyyttä ja investointeja, Hemmilä sanoo. Tähän kuuluu se, että MTK on houkutteleva järjestö myös laajentaville tiloille.
Jäsenmäärää on tärkeä, mutta uuden puheenjohtajan mielestä vielä relevantimpaa on, että jäsenet edustavat merkittävää osaa ruuantuotannosta.
Kysymykseen, suuntautuvatko maataloustuet tulevaisuudessa isoille tiloille, Hemmilä vastaa, että ei pidä tilojen määrää ratkaisevana. Tärkeintä on parantaa kannattavuutta, jotta nuorille yrittäjille on mielekästä jatkaa tilaa.
Talousvaikeuksissa oleville tuottajille hän antaa neuvon: tunne numerot. On tiedettävä, missä ollaan, missä pitäisi olla ja miten sinne päästään. Avainasemassa ovat kannattavuus ja talouden seuranta.
Hemmilä muistuttaa, että EU:nkin perusperiaatteisiin kuuluu, että kaikkialla unionin alueella täytyy voida harjoittaa maataloutta kannattavasti.
”Sama periaate koskee luonnollisesti myös Suomea.”
Kampanjansa aikana Hemmilä puhui paljon MTK:n uudistamisesta.
MT Livessä hän kertoi, että uudistaminen liittyy sekä edunvalvonnan johtamiseen että järjestön sisäiseen kehittämiseen.
Uusi puheenjohtaja haluaa tuoda edunvalvontaan entistä enemmän numerotietoa, jolla pystytään osoittamaan tavoitteissa onnistuminen lukujen valossa.
Järjestö ei voi täysin johtaa kuten yritystä, mutta yritysjohtamisen kokemuksesta on hyötyä järjestön johtamisessa, Hemmilä totesi. Hän muistuttaa, että järjestön talous täytyy pitää kunnossa, jotta se pystyy tekemään hyvää edunvalvontaan.
”En usko, että Itä-Suomea voidaan pitää elinvoimaisena vain maatalouden tuilla.”
Hemmilälle ovat tärkeitä myös turvallisuus, huoltovarmuus ja tasapuoliset mahdollisuudet valita, missä ihminen asuu, yrittää ja menestyy.
Kuten puheenjohtajakampanjansa aikana myös MT Livessä Hemmilä totesi, että maatalous ei itsessään riitä ylläpitämään maaseutua. Tästä syystä MTK:n rooli aluepolitiikkaan vaikuttajana on tärkeä.
Hemmilä kertoi olevansa huolissaan siitä, että Itä-Suomi putoaa kehityksen kelkasta.
”En usko, että Itä-Suomea voidaan pitää elinvoimaisena vain maatalouden tuilla, kyse on suuremmasta kansantaloudellisesta kokonaisuudesta.”
Hemmilä pitää erityistalousaluepilotteja kiinnostavina aloitteina. Erityistalousalueilla voisi houkutella laajempaakin elinkeinotoimintaa Itä-Suomeen, oli alueiden etuisuudet millaisia tahansa, tuleva puheenjohtaja sanoi.
Mikä on maaseudun elinvoiman ja kylien rooli, kysyi Hemmilää MT Livessä haastatellut MT:n toimituspäällikkö Stina Haaso.
”Kylät ovat merkittäviä yhteisöllisyyden yksiköitä. Maaseutu ei ole pelkkää yrittämistä, vaan myös yhteisöllisyyttä.”
Yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa ei voida Hemmilän mielestä ohjata ulkopuolelta, vaan sen täytyy lähteä kylien asukkaista.
”Politiikalla voidaan luoda edellytyksiä, mutta käytännön tekeminen lähtee kyläläisistä itsestään.”