

Suomen europarlamentaarikot suhtautuvat varauksellisesti sähkösyöppöjen datakeskusten rakentamiseen. Ratkaisematta on, miten varmistetaan, ettei sähkön hinta nouse pilviin.
Suomessa hallitus harkitsee hintakattoa, jolla taattaisiin kohtuuhintainen sähkö kuluttajille ja elinkeinoille.
Europarlamentaarikko Katri Kulmuni (kesk.) arvioi, ettei sähkön hintakatto ratkaise mitään.
”Jos meillä ei ole enempää sähkökapasiteettia, lopulta tulee sähkökatkoksia.”
Samaa mieltä ovat Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Jussi Saramo (vas.).
”Vaikka meillä on Euroopan vahvin kantaverkko, ei sekään kestä tämmöistä datakeskusvyöryä”, Saramo sanoo.
”Jos 13 miljardin investoinnista tulee 5 miljardia Suomeen, niin sekin on jo hyvä, mutta oikeastihan tästä rahasta suurin osa menee ihan muualle”, Saramo pohtii.
”Maailma tarvitsee datakeskuksia, mutta Suomessa ja Euroopassa on katsottava, että hyödymme niistä, eikä niin, että annamme rikkaille digioligarkeille halpaa energiaa ja luonnonvaramme”, Saramo painottaa ja huomauttaa, että Yhdysvalloissa moni osavaltio on kieltänyt kokonaan datakeskusten rakentamisen.
Suomella nähdään olevan mahdollisuuksia vaurastua datakeskuksilla, jos investointeja ja verotusta ohjataan järkevästi.
”Jokainen euro, joka Suomeen voidaan saada, on hyvä juttu, mutta banaanivaltioksi Suomen ei pidä ryhtyä. Hallituksella pitäisi tässä vaiheessa olla jo pelisäännöt valmiina datakeskushankkeille. Niiltä pitää vaatia avoimet tiedot energian ja veden kulutuksesta. Kaikki hukkalämpö on saatava talteen ja syötettävä kaukolämpöjärjestelmään”, Maria Ohisalo (vihr.) luettelee.
”Parlamentti vaati jo kymmenen vuotta sitten komissiolta kestävän digitalisaation ohjelmaa. Tässä sitä yhä edelleen odotellaan.”
Ohisalon ja Pietikäisen mielestä datakeskukset on sijoitettava ennestään rakennettuun ympäristöön, eikä raivata metsää niiden tieltä.
”Yhtiöiltä pitäisi vähintäänkin periä maankäytön muutosmaksu. Vihreä siirtymä voi olla vihreää vain, kun huomioidaan luonto- ja ilmastovaikutukset sekä sosiaaliset vaikutukset”, Ohisalo lisää.
Mepit ovat turhautuneita siihen, ettei datajättien hankkeille ole vieläkään luotu pelisääntöjä niin Suomessa kuin EU:ssakaan.
”Parlamentti vaati jo kymmenen vuotta sitten komissiolta kestävän digitalisaation ohjelmaa. Tässä sitä yhä edelleen odotellaan”, Pietikäinen sanoo.
”On ihan absurdia, että eurooppalaiset yritykset maksavat noin 20 prosenttia veroja siinä missä digijättien verotus jää alle 10 prosenttiin.”
Ohisalo kertoo vihreiden vaatineen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluissa digipalveluveroa, jolla digijätit laitettaisiin maksamaan enemmän veroja.
”On ihan absurdia, että eurooppalaiset yritykset maksavat noin 20 prosenttia veroja siinä missä digijättien verotus jää alle 10 prosenttiin.”
Fossiilisella energialla ei datakeskuksia pitäisi pyörittää missään EU:n kolkassa. Suomessa on potentiaalia uusiutuvaan energiaan, mutta Kulmuni uskoo, ettei kaikki hehkutettu tuulivoiman rakentamispotentiaali tule toteutumaan rajoitusten takia. Esimerkiksi pohjoiseen on vaikea saada investointeja läpi.
”Sinänsä Suomi on hyvä paikka datakeskuksille, jos ne valjastetaan tuottamaan oma energiansa tuuli- ja aurinkovoimalla. Aurinkovoimaa voidaan rakentaa mittavasti lisää parkkipaikoille ja rakennusten katoille, ei luontoon”, Pietikäinen tumaa.
”Ei pitäisi päästää jenkkifirmoja ryöstämään EU:ta.”
Kulmuni on huolissaan siitä, että datakeskuksia rakennuttavat vain kaukomaiden jätit Google, Microsoft ja TikTokin, mikä ei palvele eurooppalaista digiturvaa.
Ohisalo huomauttaa, että datakeskuksia rakennetaan somealustoille, jotka nakertavat demokratiaa myös EU:ssa ja pelaavat muun muassa äärioikeiston pussiin: ”Ei pitäisi päästää jenkkifirmoja ryöstämään EU:ta.”
Datakeskusten aiheuttamista ongelmista keskusteltiin perjantaina suomalaismeppien pressikahveilla.