Sami Niemi uskoo, että KHO:n linjauksen jälkeen myönnettyjä karhunkaatolupia ei enää aseteta toimeenpanokieltoon. Kuva: Lari Lievonen
MMM:n Niemi: Poikkeusluvat ovat varmin tapa karhujahtiin syksyllä, kiintiömetsästystä ei tällä hetkellä valmistella
Eduskunnan vaatima kiintiömetsästys olisi oikeudellisesti hatarammalla pohjalla, kuin kiintiömetsästys, Sami Niemi sanoo.Tilaajalle
Karhunmetsästyksen poikkeusluvat syksylle ovat nyt haettavina. Kuva: Hannu HuttuPoikkeuslupien myöntäminen on varmin tapa, jolla karhun kannanhoidollinen metsästys voidaan saada käyntiin tänä syksynä, sanoo maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraneuvos Sami Niemi.
”Todennäköisimmin ja varmimmin karhun metsästys pääsee käyntiin tulevana syksynä tällä meidän valitsemalla linjalla, toteamalla, että emme rajoita riistakeskuksen toimivaltaa myöntää karhun poikkeuslupia”, hän kertoo.
”Meillä ei ole mitään syytä epäillä, että riistakeskuksen nyt myöntämiä poikkeuslupia asetettaisiin täytäntöönpanokieltoihin”
Tämä on Niemen mukaan ministeriön, ja myös ministerin kanta. Kiintiömetsästystä ei hänen mukaansa tällä hetkellä enää edistetä.
”Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu osoitti, että nykyinen poikkeuslupajärjestelmä mahdollistaa karhukannan hallinnan sekä reaktiivisesti että ennakoivasti, kunhan perustelut ovat riittävän vahvat”, Niemi kertoo.
Hänen mukaansa KHO:n ennakkopäätöksenä julkaistulla yksimielisellä ratkaisulla on hyvin merkittävä ohjaava vaikutus.
”Meillä ei ole mitään syytä epäillä, että Riistakeskuksen nyt myöntämiä poikkeuslupia asetettaisiin täytäntöönpanokieltoihin”, Niemi sanoo.
Nopea eteneminen poikkeuslupien kanssa varmistaa Niemen mukaan sen, että metsästys voidaan aloittaa heti syksyllä.
”Nyt Riistakeskus pääsee myöntämään poikkeusluvat saman tien. Kun poikkeusluvat tulevat voimaan lähtökohtaisesti sen valitusajan jälkeen, niin meillä on hyvissä ajoin ennen metsästyksen alkua sitten tiedossa, onko päätöksistä valitettu, tai onko niitä asetettu täytäntöönpanokieltoon”, Niemi sanoo.
Hän ei usko, että täytäntöönpanokieltoja tulee KHO:n ennakkopäätöksen jälkeen, mutta siinäkin tapauksessa ehditään tällä aikataululla hakea täytäntöönpanokiellon purkua.
”Ja sitten meille jää edelleen mahdollisuus harkita ja miettiä muita keinoja, kuten esimerkiksi mahdollista alueellista kiintiömetsästystä”, Niemi sanoo.
Aiempina vuosina karhunmetsästys on estynyt nimenomaan sen vuoksi, että Riistakeskuksen myöntämistä luvista on valitettu hallinto-oikeuteen.
Siksi karhunmetsästystä on haluttu edistää alueellisilla kiintiöillä, jolloin yksittäiset luvat eivät olisi valituskelpoisia hallintopäätöksiä. Samalla tavalla toteutettiin viime talvena suden kannanhoidollinen metsästys.
Viime joulukuussa eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta muokkasi eduskuntaan saapunutta metsästyslain muutosta niin, että se koskee suden lisäksi myös karhua ja ilvestä. Samalla MMM velvoitettiin valmistelemaan karhunmetsästyksen mahdollistava asetus.
”Meidän pelko oli, että olisimme sitten elokuun puolenvälin jälkeen, olleet tilanteessa, että valtioneuvoston asetus ei mennyt läpi.”
Niemen mukaan poikkeusluvat ovat KHO:n ennakkoratkaisun jälkeen kuitenkin varmempi, ja oikeudellisesti kestävämmällä pohjalla oleva keino.
Vaikka kiintiömetsästys toteutettiin talvella suden osalta, on karhu oikeudellisesti eri asemassa.
”Susi on luontodirektiivissä liitteessä 5, ja artikla 14 mahdollistaa näiden lajien hyödyntämisen, ja siinä myös mainitaan kiintiöt. Karhu on liitteen 4 tiukasti suojelema laji, johon sovelletaan artiklaa 12, joka taas kieltää kaikkien yksilöiden tappamisen”, Niemi selittää.
Sudenmetsästys toteutettiin viime talvena kiintiömetsästyksellä. Sudella ja karhulla on kuitenkin erilainen oikeudellinen asema, Niemi kertoo. Kuva: Timo HeikkalaMMM:n teettämässä oikeudellisessa arviossa todettiin, että karhun osalta tilanne on tulkinnanvaraisempi, kuin suden. Karhun osalta valitusoikeuden olemassaolo ja ennakkoratkaisun tarve saattaisivat tulla arvioitavaksi eri tavoin, kuin suden osalta.
”Sen sijaan KHO:n selkeä ennakkopäätös siitä, että Riistakeskuksen aiemmin myöntämät luvat olivat lainmukaisia, eikä niitä olisi tullut kumota, luo selkeän toimintamallin”, Niemi sanoo.
”Me arvioimme, että se muodostaa kaikkein pienimmän riskin sille, että metsästys ei toteutuisi.”
Niemen mukaan valtioneuvoston asetuksen antaminen vaatisi ainakin kuuden viikon lausuntoajan, jolloin kiintiömetsästysasetus olisi esitelty vasta elokuun puolenvälin paikkeilla.
”Meidän pelko oli, että olisimme sitten elokuun puolenvälin jälkeen olleet tilanteessa, että valtioneuvoston asetus ei mennyt läpi. Jos riistakeskus silloin myöntäisi poikkeuslupia, ne tulisivat voimaan sitten vasta reilun kuukauden päästä. Jolloin metsästysaika jäisi tavattoman lyhyeksi”, Niemi sanoo.
KHO:n ratkaisu loisi Niemen mukaan sisällön myös mahdolliselle ministeriön luomalle kiintiölle. Kiintiöt olisi perusteltava samalla tavalla karhun tihentymisestä aiheutuvilla ongelmilla, kuin nyt haettavissa poikkeusluvissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
