Uusi rajalaki lausunnoille – Orpo väitti lain lähteneen yksimielisenä, mutta Henrikssonin mukaan RKP ei ole antanut lopullista siunaustaan
Anna-Maja Henriksson ei halunnut spekuloida, mitkä tekijät voisivat johtaa siihen, että RKP torppaisi lain.
Hallitusneuvos Sanna Palo (vas.) sisäministeriön rajavartio-osastolta, pääministeri Petteri Orpo ja sisäministeri Mari Rantanen tiedotustilaisuudessa perjantaina. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa.Hallitus on yhteistoiminnassa presidentin kanssa päättänyt lähettää kiistellyn rajalain lausuntokierrokselle. Asiasta kertoi pääministeri Petteri Orpo (kok.) tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Lailla on tarkoitus torjua välineellistettyä maahantuloa Suomen itärajalla.
Orpon mukaan esitys lähti hallituksen pöydästä yksimielisenä. Hän sanoi olevansa luottavainen, että asialle saadaan myös tarvittava enemmistö eduskunnassa.
”Suomi on ja tulee olemaan oikeusvaltio. Me haluamme, että tällaiselle rajan poikkeusmenettelylle on lainsäädäntöperusta, jotta meidän viranomaisemme rajalla toimivat lain mukaan”, Orpo sanoi.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson taas sanoi tiedotustilaisuuden jälkeen STT:lle, että puolue ei ole vielä hyväksynyt lausunnolle lähtenyttä uutta rajalakia.
Sen sijaan puolue antoi hyväksyntänsä sille, että laki lähtee lausuntokierrokselle. Puolueen kanta päätetään vasta lausuntojen jälkeen. Hän ei halunnut spekuloida, mitkä tekijät voisivat johtaa siihen, että RKP torppaisi lain.
Henrikssonin mukaan lainsäädäntö on hyvin vaikea. Vaikeuskerrointa lisää se, että lakia tehdään poikkeuslakina.
Voidaanko laki viedä eduskuntaan, vaikka RKP vastustaisi sitä?
”Siihen en ota kantaa, mutta olemme aiemmin nähneet tilanteita esimerkiksi viime hallituskaudella, jossa saamelaiskäräjälaki meni eduskuntaan, vaikka keskusta ei sitä hyväksynyt.”
"Erittäin korkea kynnys"
Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan kyseessä on poikkeuslaki.
”Tämä esitys ei ole maahanmuuttopolitiikkaa vaan puhtaasti turvallisuuspolitiikkaa ja koskettaa vain välineellistettyä maahantuloa”, Rantanen sanoi.
”Meillä on oikeus ja velvollisuus suojata omia rajojamme ja itsemääräämisoikeuttamme. Samalla me suojaamme toki myös EU:n ja Naton ulkorajaa.”
Sisäministeriön rajavartio-osaston hallitusneuvoksen Sanna Palon mukaan laissa säädettäisiin uudesta toimivaltuudesta torjua maahantulon välineellistämistä rajoittamalla kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista. Päätöksen rajoitustoimista tekisi hallitus.
”Päätös voitaisiin tehdä korkeintaan kuukauden ajaksi kerrallaan, ja se voisi koskea kerrallaan vain osaa Suomen valtakunnanrajasta”, Palo sanoi.
Hän huomautti, että rajoituspäätöksen tekemiselle olisi erittäin korkea kynnys.
Se olisi mahdollista tehdä vain, jos presidentti ja hallitus olisivat yhteistoiminnassa ja viranomaisten tuottaman tiedon pohjalta voineet todeta, että vieraan valtion tai muun toimijan vaikutuspyrkimyksestä on tieto tai perusteltu epäilys.
Päätös voitaisiin tehdä myös ennakoivasti.
Aitoja ja tilapäisiä esteitä
Palo sanoi, että rajoituksen toimeenpanosta vastaisi Rajavartiolaitos. Lähtökohtana olisi, että ensisijaisesti rajoitusalueella maahantulijan maahanpääsy estettäisiin.
"Siinä käytössä olisivat esimerkiksi aidat ja tilapäiset esteet, joukkojenhallinta ja niin edelleen. Mutta Suomen alueelle jo saapuneiden henkilöiden osalta heidän joukostaan pyrittäisiin tunnistamaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, kuten lapset tai vammaiset, jotka otettaisiin maahan”, Palo sanoi.
Hän lisäsi, että maahan saapuneiden henkilöiden kanssa toteutettaisiin lähtökohtaisesti myös vuorovaikutustilanne. Silloin he voisivat tuoda esiin sen, jos he ovat todellisessa vaarassa joutua esimerkiksi kuolemanrangaistuksen tai kidutuksen kohteeksi. Tällaiset henkilöt otettaisiin maahan.
Laissa ei säädettäisi uusia voimakeinoja Rajavartiolaitokselle.
- Osaston luetuimmat
