Suomi rakentaa sähkön siirtolinjoja nyt nopeimmin Euroopassa – näitä linjoja uusitaan nyt
Sähkösyöpöt suurhankkeet ovat johtaneet siihen, että Suomi rakentaa siirtokapasiteettia nyt nopeimmin Euroopassa.Tilaajalle
Sähköä pitää siirtää entistä enemmän, sillä kulutus kasvaa etelässä ja tuotanto lännessä ja pohjoisessa. Kuva: Sanne KatainenDatakeskus, tekoäly, bitcoin, sähkökattila, vihreä vety, puhdas teräs.
Suomeen suunnitellaan monia suuria sähköä käyttäviä hankkeita, jotka vaativat valtavat määrät energiaa. Sähköä tuottavat yhä enemmän esimerkiksi tuulivoimalat, joista sähkö pitää saada siirrettyä käyttäjille.
Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) on jo ehtinyt huolestua Suomen sähkönkulutuksen valtavasta kasvusta.
Huolta on herättänyt yleisemminkin sähkönsaanti vaikkapa kyberhyökkäysten ja laajojen sähkökatkojen johdosta.
Datakeskukset maksavat siirtomaksuja käyttämästään sähköstä. Niiden sähkövero on ollut alempi kuin muun teollisuuden, mutta hallitus selvittää veron nostamista.
Hallitus aikoo myös tukea varavoiman rakentamista kylmien pakkasjaksojen varalle.
Maata halkoo nyt neljä 400 kilovoltin linjaa: Rannikko-, Joki-, Metsä- ja Järvilinja.
Maallikon silmiin maamme sähköverkosto voi näyttää harvalta suuriin kulutussuunnitelmiin nähden.
Maata halkoo nyt neljä 400 kilovoltin linjaa: Rannikko-, Joki-, Metsä- ja Järvilinja. Kun sähkön tarve kasvaa, vahvistetaan näitä linjoja sekä poikkileikkauksia eli kohtia, joissa pohjoisen voimalinjat yhdistyvät eteläisiin.
Järvilinjaa vahvistetaan ensin, Metsälinjaa vuonna 2030 ja uusina linjoina valmistuvat vuonna 2027 Lakeuslinja ja 2032 Harjulinja.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin omistamassa kantaverkossa on 15 000 kilometriä 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja. Sähköasemia on 131, ja niissä jakeluverkot, suuret voimalaitokset ja sähkönkäyttäjät sekä Ruotsin, Norjan ja Viron verkot liittyvät Suomen kantaverkkoon.
Figridistä yli puolet omistaa Suomen valtio ja Huoltovarmuuskeskus.
Fingridin mukaan kantaverkko on Suomessa yksi Euroopan vahvimmista ja sitä kehitetään asiakastarpeiden mukaan. Yhtiö pyrkii pitämään verkon niin vahvana, että eri alueet ja käyttäjät saisivat sähkönsä.
Suomen talouskasvu ja investoinnit eivät jää sähkönsaannista kiinni, Fingrid lupaa.
Suomen talouskasvu ja investoinnit eivät jää sähkönsaannista kiinni, Fingrid lupaa. Asiakaspäällikkö Jarno Sederlund ei ole kuullut yhdestäkään yrityksestä, jonka asettuminen vaikkapa Itä-Suomeen olisi tyssännyt pelkoon sähköpulasta.
”Itä-Suomeen ei ole vielä rakenteilla 400 kilovoltin yhteyttä, mutta sitä suunnitellaan nyt myös välille Huutokoski–Kontiolahti Joensuun suuntaan. Itä-Suomessa voi lisätä tuotantoa ja käyttöä, sillä nykyisessä 110 kilovoltin verkossa on hyvin tilaa.”
Sederlund toivookin itään uutta ja laajaa sähköntuotantoa ja tuulivoimaakin, vaikka tutkien vuoksi on ollut vaikeuksia.
”Suomessa rakennetaan nyt uutta siirtokapasiteettia nopeimmin Euroopassa.”
Haasteena onkin enemmän etelä. Yli 70 prosenttia sähköstä tuotetaan lännessä tuulella ja pohjoisessa tuulella ja vedellä, mutta puolet kulutetaan Tampereen eteläpuolella.
Tuotannon ja kulutuksen eron ennustetaan kasvavan entisestään.
Kun etelässä kulutus kasvaa, samaan aikaan siellä supistuu sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Sähkökattilat ja lämmön talteenotto korvaavat polttoon perustuvia laitoksia.
Kasvavaa vajetta korvataan pohjoisen ja lännen tuulivoimalla ja sähköntuonnilla Pohjois-Ruotsista.
Muutosvauhti on niin kova, että voimajohtoja lännestä ja pohjoisesta ennätetään hädin tuskin vetää ja etelän verkkoa vahvistaa.
”Suomessa rakennetaan nyt uutta siirtokapasiteettia nopeimmin Euroopassa”, Sederlund sanoo.
Tekeillä on myös useita verkkohankkeita rajojen yli.
Tekeillä on myös useita verkkohankkeita rajojen yli.
Viroon tulee Estlink 3 vuonna 2038 nykyisten Estlink 1:n ja heinäkuussa käyttöön palaavan Estlink 2:n lisäksi.
Ruotsiin menee Rauman kohdalla tasasähkön merikaapelit Fenno-Skan 1 ja 2. Kolmannen suunnittelu on aloitettu.
Pohjoisessa Ruotsiin valmistuu kohta kolmas yhteys, Aurora line. Sillä voidaan tuoda Ruotsista vesivoimasähköä ja viedä sinne tuuli- ja aurinkosähköä.
”Uudella yhteydellä voidaan tasoittaa hintapiikkejä, jos meillä ei tuule tai aurinko ei paista. Sen sijaan Pohjois-Ruotsissa on vesivoiman tuotannossa hyvä tilanne”, Sederlund sanoo.
Viron kasvuvauhti ja suunnitelmat ovat suuria.
Viro ja Saksa rakentavat vauhdikkaasti aurinkovoimaa ja kallista merituulivoimaa. Viron voimajärjestelmä on vain kymmenesosa Suomesta, mutta kasvuvauhti ja suunnitelmat suuria.
”Suunnitelmien toteutuessa Virosta voisikin tulla markkinaehtoisesti sähköä Suomeen.”
Suomenkin vienti voisi olla suurta. Kulutus on nyt kylminä kulutushuippuina 15 000 megawattia, mutta uusi sähkönkysyntä jopa 400 000 megawattia. Puolet tästä tulisi maatuulesta.
”Tuulivoiman tuotanto on nyt 8 500 megawattia. Suomi on niin iso maa, että meillä on hyvät mahdollisuudet saada uutta tuulisähkötuotantoa.”
Suomen kokoisessa Saksassa tuulivoimaa on jo yli 70 000 megawattia.
Sen sijaan merituulivoiman tuotanto on kallista sähkön hintanäkymiin nähden. Rakentajan pitää tuoda sähkö omassa liityntäjohdossaan mantereelle Fingridin liityntäpisteeseen.
- Osaston luetuimmat
