Pidempi kasvukausi, rajumpia rankkasateita – tältä Suomen sää näyttää 2040-luvulla
Suomi on lämmennyt muuta maapalloa nopeammin. Se luo haasteita muun muassa maataloudelle ja tieverkostolle.
Rankkasateista ja kuivuudesta tulee maataloudelle vielä aiempaa suurempi ongelma. Kuva: Johannes TervoMiltä Suomi näyttää 2040-luvulla? Sitä pohdittiin tiistaina Ilmastopaneelin 10-vuotisjuhlaseminaarissa.
”Suomi näyttää vuonna 2040 edelleen Suomelta, mutta ei siltä, mihin me olemme tottuneet. Talvi on lyhyempi ja leudompi, lumi ja jää epätodennäköisempää, helleaallot pidempiä ja voimakkaampia”, Ilmatieteen laitoksen väitöskirjatutkija Laura Utriainen listasi.
Heikkojen sateiden määrä vähenee, mutta rankkasateet moninkertaistuvat. Ukkosmyrskyjä on useammin ja ne ovat aiempaa voimakkaampia. Myrskyt ja rankkasateet kuormittavat hulevesijärjestelmiä, viemäreitä, teitä ja raiteita.
”Myös kuivat jaksot yleistyvät. Maaperä ehtii kuivumaan paljon syvemmältä ja pidemmäksi aikaa, jolloin seuraava rankkasade ei ehdi imeytyä. Maatalous tulee aiempaa riippuvaisemmaksi keinokastelusta”, Utriainen sanoi.
Lisäksi jo haavoittuvassa asemassa olevien ihmisen kuolleisuus tulee kasvamaan.
”Kaikkein olennaisinta on, että 2040-luvulla elämme ilmastossa, jonka jo nyt koemme äärimmäiseksi. 2040-luku on vasta välietappi. Siihen sopeutuminen ratkaisee sen, miten hyvin pärjäämme ilmastossa, joka on vasta tulossa. Miten maa- ja metsätalous sopeutuvat ja miten muuttuva talvi näkyy Pohjolan elinkeinoissa.”
”2040-luvulla elämme ilmastossa, jonka jo nyt koemme äärimmäiseksi.”
Maailma on jo nyt lämmennyt noin 1,4 neljä celsiusastetta esiteollisesta ajasta. Euroopassa lämpeneminen on vielä rajumpaa ja Suomessa on jo noin 2,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpää, Utriainen sanoi.
Heinäkuu oli viileä, mutta sellaisia lämpötiloja mitataan nykyään vain noin viiden vuoden välein. Sen sijaan kevät oli koko mittaushistorian kuumin, noin kolme astetta esiteollista aikaa lämpimämpi. Lisäksi koko Suomi kärsi pahasta kuivuudesta.
”Lämpeneminen jatkuu joka tapauksessa. Vuodenaikojen ajoitus muuttuu. Kevät alkaa aiemmin, kesistä tulee pidempiä ja kuumempia, talvista leudompia ja vakaista pakkasjaksoista epävarmempia. Sen seurauksena talvilämpötila sahaa nollan molemmin puolin ja tulee paljon loskaa ja jäätä.”
Toisaalta kasvukausi pitenee, mikä avaa uusia viljelymahdollisuuksia. Samalla Suomeen saadaan kuitenkin uusia vieraslajeja, tauteja ja tuholaisia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
