EU vaatii jäsenmaitaan laajentamaan sähköautojen latausverkkoa – tällaisia muutoksia on luvassa
Suomessa asetus koskisi 1 100 kilometrin pituista TEN-T ydintieverkkoa ja 4 100 kilometriä pitkää TEN-T kattavaa tieverkkoa.Tilaajalle
Uuden EU-asetuksen perusteella tieliikenteen ydinverkolla tulisi olla 60 kilometrin välein vuoden 2025 loppuun mennessä. Kuva: Jarkko SirkiäEU:n parlamentti hyväksyi 11. heinäkuuta vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurista annetun asetuksen alustavan sovun sisällön. Asetusta on kutsuttu AFIR-asetukseksi.
Euroopan unionin neuvoston tulee vielä hyväksyä asetus ennen kuin se astuu voimaan.
AFIR-asetus on osa komission vihreän kehityksen niin sanottua 55-valmiuspakettia. Asetuksella EU pyrkii edistämään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa erityisesti tie-, vesi- ja lentoliikenteessä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
Asetus velvoittaa jäsenvaltioita varmistamaan muun muassa henkilöautojen sähkölatausinfran rakentumista.
Liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Emmi Simosen mielestä saavutettu alustava sopu ottaa Suomen tavoitteet, kuten vähäliikenteiset alueet hyvin huomioon.
”Vaatimukset kohdistuvat pääosin Euroopan laajuiselle TEN-T liikenneverkolle”, Simonen perustelee.
TEN-T ydintieverkon pituus on Suomessa noin 1100 kilometriä. Yksinkertaistettuna ydinverkko kattaa maantieyhteydet Helsingistä Turkuun, Vaalimaalle ja Tornioon.
Ydinverkkoa täydentää TEN-T kattava verkko, jonka pituus on noin 4 100 kilometriä.
Simonen kertoo, että AFIR-asetuksen seurauksena jäsenvaltioiden tulee varmistaa tieliikenteen ydinverkolle vähimmäistehovaatimukset täyttäviä latauskenttiä 60 kilometrin välein vuoden 2025 loppuun mennessä.
”Kattavan verkon osalta henkilöautojen sähkölatausinfran tavoitteet tulisivat voimaan vuonna 2027”, hän jatkaa.
Raskaan liikenteen sähkölatauskenttiä tulisi olla ydinverkolla 60 kilometrin välein vuoden 2030 loppuun mennessä. Kattavan verkon osalta Simonen kertoo välimatkavaatimuksen olevan korkeintaan 100 kilometriä.
”Vuoden 2025 loppuun mennessä myös kaikissa kaupunkisolmukohdissa tulisi ottaa käyttöön asetuksen mukaiset raskaiden sähkökäyttöisten hyötyajoneuvojen latauspisteet”, hän lisää.
Henkilöautojen sähkölatausinfrastruktuuri on jo nykyisin lähes AFIR-asetuksen vuoden 2027 vaatimustasolla.
Simonen painottaa, että EU:n velvoitteissa on huomioitu kansalliset joustotarpeet. Esimerkiksi vähäliikenteisillä alueilla latauskenttien välimatkat voisivat olla hieman pidempiä tai lataustehot alempia, mistä huolimatta sitovat tavoitteet täyttyisivät edelleen.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom julkaisi toukokuun alussa muistion, jossa kuvataan tieliikenteen sähkölatausinfrastruktuurin nykytilaa. Arvion mukaan henkilöautojen sähkölatausinfrastruktuuri on jo nykyisin lähes AFIR-asetuksen vuoden 2027 vaatimustasolla.
”Kattavan verkon tavoitteiden saavuttaminen vuosille 2030 ja 2035 edellyttäisi jonkun verran latausinfran lisärakentamista”, Simonen avaa muistion kirjauksia.
Viime vuosina nimenomaan suurteholatausasemien määrä on kasvanut merkittävästi, joten Simosen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö arvioi, että tavoitteet ovat nykyisellä kasvuvauhdilla saavutettavissa.
Traficomin muistion mukaan raskaan liikenteen tarpeisiin lisärakentamisen tarve AFIR-asetuksen vaatimusten täyttämiseksi koko TEN-T-verkolla ja kaupunkisolmukohdissa olisi vuonna 2025 vähintään noin 8 ja vuonna 2027 vähintään noin 20 vaatimukset täyttävää latauskenttää.
Lisärakentamisen tarve vuoden 2030 vaatimusten kattamiseen olisi vähintään noin 50 uutta tehovaatimukset täyttävää latauskenttää.
”Tämä edellyttäisi arviolta yhteensä noin 25 miljoonan euron investointia vuoteen 2030 mennessä”, Simonen avaa laskelmia.
Arvioihin liittyy hänestä epävarmuuksia, sillä infran lisärakentamisen määrä riippuu sen sijoittumisesta ja rakentamisen kustannuksista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
