Endomines Oy:n kehitysjohtaja Sampo Hirvonen pitelee kädessään kultarikastetta. Taustalla olevassa kasassa rikastetta on noin 45 000 euron arvosta. Kuva: Jarno ArtikaIlomantsiSyvältä Karjalan korvesta löytyy alue, jolta on tarkoitus kaivaa kymmeniä tuhansia kiloja kultaa
Esiintymistä on löydetty kullan ohella myös arvokkaita mineraaleja, kuten volframia.TilaajalleSyvällä Karjalan korvessa asutus on harvaa ja Venäjä lähellä. Kullan tuotantoa ollaan kasvattamassa lähivuosina tuntuvasti niin sanotun Karjalan kultalinjan alueella.
Kyseessä on noin 40 kilometrin mittainen maa-alue itärajan tuntumassa. Ilomantsin kunnan alueelta on löydetty runsaasti lupaavia kultaesiintymiä, joista tunnetuin on Pampalo.
”Geologisissa tutkimuksissa tänne on paikannettu viherkivivyöhyke. Vastaavia löytyy maailmalta Australiasta, Etelä-Afrikasta sekä Kanadasta. Ne kaikki ovat merkittäviä kullantuotantoalueita”, kaivosyhtiö Endomines Oy:n kehitysjohtaja Sampo Hirvonen kertoo.
Karjalan kultalinjalla on käynnistetty tähän mennessä kaksi kaivosta.
”Pampalossa on suurempi kaivos ja sen yhteydessä tuotantokeskus. Viime vuonna 15 kilometriä pohjoiseen avattiin Hoskon maanalainen kaivos, josta malmi tuodaan Pampaloon prosessoitavaksi.”
Pampalossa toimii maanalainen kultakaivos, jonka rinnalla on avolouhos. Kaivoksen välittömään läheisyyteen on rakennettu myös rikastamo ja laboratorio. Kuva: Jarno ArtikaPampalossa työskentelee sata vakituista työntekijää. Endominesilla on kunnianhimoiset laajentumissuunnitelmat. Lukuisia uusia kaivoksia ollaan ottamassa käyttöön. Samalla tarvittavan työvoiman määrä on kasvamassa moninkertaiseksi.
”Tämän hetkisissä arvioissa työvoiman tarpeessa liikutaan 400–600 uuden työntekijän haarukassa. Kaikkien suunniteltujen hankkeiden toteutuessa täällä on jopa 600 työntekijää enemmän neljän vuoden päästä. Kaivoksille, rikastamoihin ja tukitoimintoihin tarvitaan paljon väkeä”, Hirvonen sanoo.
”Siihen päälle tulevat ruokapalvelut, siivoaminen, konehuolto, autohuolto, raskaskoneasentajat. Kun mukaan lasketaan vielä insinöörit ja geologit, porukka kasvaa yllättävän laajaksi.”
Hirvosen mukaan Endomines pyrkii työllistämään lähtökohtaisesti paikallisia.
”Ilomantsi ja Joensuun seutu ovat pääasiassa tähtäimessä, sillä etsimme sitoutuneita työntekijöitä. Muualta tulleet eivät keskimäärin viihdy kovin kauaa.”
Pohjois-Karjalan maakuntakeskuksesta Joensuusta kertyy Ilomantsiin matkaa yli 70 kilometriä. Pampalon kaivos sijaitsee edelleen 46 kilometriä pohjoiseen Ilomantsin keskustaajamasta.
Endominesin malmintutkimusjohtaja, ranskalainen Loïc Salesses pitelee kädessään 247 metrin syvyydestä peräisin olevaa kairausnäytettä. Näytepaloista päätellään, löytyykö maaperästä kultaa tai arvokkaita mineraaleja. Kuva: Jarno ArtikaEndomines Oy
Endomines on Nasdaq Helsinkiin listattu julkisesti noteerattu yhtiö, jolla on yhteensä noin 9 000 osakkeenomistajaa.
Kyseessä on 90-prosenttisesti suomalaisessa omistuksessa oleva kaivosyhtiö. Merkittävimmät omistajat ovat Kyösti Kakkosen, Ilkka Herlinin ja Heikki Herlinin sijoitusyhtiöt.
Endomines Oy maksaa yhteisöveron kokonaisuudessaan sekä 30 prosenttia kaivosverosta Ilomantsin kunnalle.
Yhtiön liikevaihto oli 45,5 miljoonaa euroa vuonna 2025. Liikevoitto oli samana vuonna 7,3 miljoonaa euroa.
Suomen itäisin kunta Ilomantsi on kärsinyt pitkään väestökadosta. Vuoden 2025 lopussa Ilomantsissa asui noin 4 300 henkeä. Väestö on iäkästä, nuoria vähän ja syntyvyys matalalla tasolla.
Ilomantsi on myös menettämässä lukionsa, sillä aloittavia opiskelijoita ei ole ilmaantunut riittävästi.
Ilomantsi on kärsinyt vuosikymmeniä väestötappiosta. Kaivoshankkeista odotetaan kaivattua piristysruisketta paikallistalouteen. Kuva: Jarno ArtikaIlomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas pitää kaivosyhtiön lupailemia satoja uusia työpaikkoja merkittävinä.
”Endomines Oy:n suunnitelmat tuovat toteutuessaan uusia työpaikkoja, joita näillä seuduilla kipeästi tarvitaan. Toki yhtiön lupaama työpaikkojen määrä kuulostaa tässä hetkessä suurelta. Kunnassa näemme realistisesti sen, että kasvava työntekijäjoukko ei paljoakaan kasvata kunnan asukasmäärää, mutta lisää erityisesti kauppojen ja muiden yritysten palvelujen käyttöä”, Ahokas kommentoi.
”Endomines Oy:n suunnitelmat tuovat toteutuessaan uusia työpaikkoja, joita näillä seuduilla kipeästi tarvitaan.”
Kunnanjohtajan mukaan Ilomantsin kunta on hyväksynyt Endominesin tekemän kaavoitusaloitteen. Eteläisen kultalinjan kaivoshankkeen päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä palautteen antamista varten 24. huhtikuuta saakka.
”Kunnan tehtävänä on kuntastrategiansa mukaisesti mahdollistaa luonnonvarojen mahdollisimman kestävä käyttö, ja tätä teemme huomioimalla erilaiset maankäytön tarpeet. Kaavatyössä nousee esille erilaisia näkemyksiä kaivosyhtiön suunnitelmista”, Ahokas toteaa.
Uusien kaivosten perustamista kannatetaan mutta myös jonkin verran vastustetaan paikkakunnalla. Vastustus liittyy muun muassa kaivostoiminnan ympäristöriskeihin.
”Moni pitää kaivosyhtiön investointi- ja työllisyyssuunnitelmia toivottuina paikkakunnan työllisyyden ja yrittämisen näkökulmasta. Kaivos tarjoaa työtä esimerkiksi paikkakunnan koneyrittäjille. Kaivostoiminnalla on myös kriitikkonsa ja vastustajansa, mikä sekin on luonnollista.”
Laboratorion sulatusuunissa kultarikasteesta erotellaan muut ainekset 1 400 celsiusasteen lämpötilassa. Kuva: Jarno ArtikaKullan maailmanmarkkinahinnan nousu on satanut viime vuosina Endominesin laariin. Varsinkin 2020-luvulla kunnan hinta on ollut erittäin nopeassa nousussa. Tämän vuoden maaliskuussa kullan grammahinta on yli 120 euroa.
”Tähän mennessä löydetyt kultavarannot Karjalan kultalinjan alueella ovat noin 19 000 kiloa puhdasta kultaa. Tavoitteena on löytää realistisiin arvioihin perustuen 2030-luvun alkuun mennessä 46 000–62 000 kiloa kultaa”, Endominesin Sampo Hirvonen kertoo.
”Kullantuotanto alueella kasvaa vuosikymmenen loppuun mennessä viisin- tai kuusinkertaiseksi.”
Esiintymät ovat niin lupaavia, että kaivosyhtiö laskee investointien olevan heittämällä kannattavia, vaikka kullan hinta putoaisi merkittävästikin nykytasosta.
”Pienen kaivosyhtiön haaste on, että tämä on todella pääomavaltaista bisnestä. Aluksi malmin etsintä vie paljon rahaa ja resursseja. Nyt, kun tuotanto on saatu käyntiin, on bisnes kääntynyt plussalle. Kullantuotanto alueella kasvaa vuosikymmenen loppuun mennessä viisin- tai kuusinkertaiseksi”, Hirvonen laskee.
Käytännössä tämä tarkoittaa lukuisten uusien kaivosten avaamista ainakin kultalinjan eteläosiin.
”Teemme tänä vuonna ennätysmäärän tutkimuskairauksia ja selvitämme kasvumahdollisuuksia myös kultalinjan pohjoisissa osissa.”
Kuvassa on noin 2,13 grammaa Ilomantsin maaperästä kaivettua kultaa. Kuva: Jarno ArtikaKaivoksen rikastamossa malmista prosessoidaan kultarikastetta. Rikaste toimitetaan asiakkaille Harjavaltaan.
”Rekkoja lähtee suunnilleen joka toinen päivä kaivokselta”, Hirvonen kertoo.
Esiintymistä on löydetty kullan ohella myös arvokkaita mineraaleja, kuten volframia.
”Volframi on listattu EU:n kriittiseksi mineraaliksi. Sitä käytetään muun muassa puolustusteollisuudessa sekä kulutuskestävyyttä vaativissa tuotteissa. Volframia tarvitaan tyypillisesti ammuksissa ja panssaroiduissa ajoneuvoissa.”
Volframin lisäksi Ilomantsin maaperästä on löydetty myös molybdeeniä, jota käytetään ruostumattoman teräksen valmistamisessa.
”Pääasiallinen bisnestoimintamme keskittyy kullan ympärille, mutta kriittiset mineraalit ovat tärkeä lisä”, Hirvonen summaa.
Kaivosprojektien laajentuminen Ilomantsissa työllistää muun muassa paikallisia koneurakoitsijoita. Kuva: Jarno ArtikaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
