
Suomalaiset ovat sopeutuneet kylmään paremmin kuin esimerkiksi eteläeurooppalaiset. Varoitukset tulevat silti tarpeeseen, sillä kylmärasitus haittaa toimintaa ulkona ja monet erilaisia kroonisia sairauksia potevat oireilevat tavallista enemmän.
Ilmatieteen laitoksesta muistutetaan, että varoitukset on suunnattu sääherkille riskiryhmille, heidän läheisilleen. Perusterveitä pahemmin kylmyydestä kärsivät esimerkiksi sydänoireiset ja hengitystieoireiset, kuten astmaatikot.
Myös kuolleisuus kasvaa hitaasti lämpötilan laskiessa optimaalisen lämpötilan kylmemmälle puolelle. Duodecim-lehden mukaan kuolleisuus on Suomessa pienimmillään vuorokauden keskilämpötilan ollessa +14 astetta. Käyrä nousee loivasti ilman kylmetessä ja jyrkästi ilman lämmetessä. Kylmään liittyy vuosittain 2 000–3 000 ylimääräistä kuolemaa.
Pakkasiin liittyvät terveysvaikutukset eivät tule näkyviin yhdestä kylmästä päivästä vaan se vaatii useamman päivän kylmän jakson. Pakkasvaroitusta ei siis anneta joka kerta, kun elohopea laskee etelässä alle 20 pakkasasteen.
Pakkasvaroitukset on porrastettu ihmisten tottumisen mukaan. Keltainen varoitus kireästä pakkasesta annetaan Suomessa, kun lämpötila tai pakkasen purevuusindeksi alittaa maan eteläosassa alle -20, maan keskiosassa -25 ja maan pohjoisosassa -30.
Oranssi ja punainen eli vaarallinen ja erittäin vaarallinen varoitus annetaan vielä kireämmillä pakkasilla. Pohjoisessa punainen pakkasvaroitus annetaan vasta, kun lämpötila putoaa hyytäviin -45 lukemiin.