Parhaat keksinnöt ovat usein yksinkertaisia. Vuosisadat tai -tuhannetkaan eivät niitä vanhenna. Eräs tällainen keksintö on polttopuu, johon suomalaisilla, kylmän maan kansalla, on erityisen lämmin suhde.
Aivan tavallinen polttopuu – klapi – on viime vuodet tehnyt vahvaa paluuta tärkeäksi lämmön lähteeksi. 1970-luvun sähköusko ja sitä mukaillut öljylämmitysbuumi väistyvät hintojen noustessa ja tekevät tilaa kotimaiselle bioenergialle.
Metsätutkimuslaitos tilastoi puunkäyttöä Suomessa. Vaikka tilastointiin liittyy haasteensa,
vuosittain polttopuina poltettavan puun määrä asettunee 8–10 miljoonan kiintokuution
haarukkaan.
Suuri osa polttopuusta hankitaan omista metsistä. Jos koko polttopuun määrä suhteutetaan klapikaupasta tunnettuihin hintoihin, kyseessä on miljardibisnes.
Puulämmityksen lisääntyminen ja pari kylmää talvea ovat synnyttäneet uusia klapitehtaita ja houkutelleet alalle uusia kauppiaita. Ammattimaista klapikauppaa käydään lehtien palstojen lisäksi internetissä.
Säistä riippumatta yritysten kasvulle on edelleen tilaa. Polttopuutuotteiden ja kauppatapojen kehittyminen kasvattaa tätä tilaa entisestään.
Vaikka julkisuudessa käydään kiistaa
puun polttamisen mielekkyydestä suhteessa teolliseen jalostukseen, puuta voi polttaa hyvällä omallatunnolla.
Suomen metsät kasvavat ennätysvauhtia, ja niistä riittää raaka-ainetta sekä teollisuuteen että energiaksi.
Puu korvaa kaikissa käyttömuodoissaan tuontiraaka-aineita ja antaa työtä ja toimeentuloa suomalaisille. Kotimainen polttopuu lämmittää monella tapaa.