

Valmet Automotiven tehtaalla alkoi uusi aikakausi eilen maanantaina, kun bussien sarjatuotanto käynnistyi.
”Aloitamme korirakennuksen esisarjalla. Samalla valmistuu lopullinen valmistusprosessi. Esisarjan aikana varmistetaan, että prosessi toimii ja ihmiset osaavat työnsä. Asiakas on aloituksessa mukana todentamassa, että olemme oikeilla jäljillä”, sanoo Valmet Automotiven tuotanto- ja teknologiajohtaja Sami Lindén.
Busseja valmistetaan lietolaiselle Carrus Delta Oy:lle, joka kehittää ja valmistaa linja-autoja Volvo Busesin kanssa. Yli 75 prosenttia Carruksen tuotteista viedään Eurooppaan.
Sopimus on pitkäaikainen ja se kattaa sekä diesel- että sähkökäyttöisten yksikerroksisten linja-autojen valmistuksen. Koko bussi rakennetaan tehtaalla alustaa ja voimalinjaa lukuun ottamatta.
Valmet Automotive tiedotti asiasta viime keväänä.

Ensimmäisten täysin valmiiden bussien pitäisi valmistua tämän vuoden aikana, ja ne annetaan suoraan asiakkaille.
Tehtaan toimitusjohtaja Pasi Rannus korostaa, että tuotannon alkaminen kolmen ja puolen kuukauden jälkeen koko hankkeen aloittamisesta on merkittävä saavutus. Carrusta kiinnosti Rannuksen mukaan juuri tuotannon aloittamisen nopeus.
”Meidän tavoitteemme on näyttää, että kykenemme toimittamaan laatua, kun asiakas tarvitsee”, hän jatkaa.
Valmistettavat linja-autot ovat pitkiä matkoja varten, kuten Helsingistä Rovaniemelle.
”Se on vaativin ja premium-luokan bussi”, Sami Lindén sanoo.
Bussien valmistus on tietenkin erilaista verrattuna autoihin.
”Bussi vaatii paljon käsityötä ja erilaista osaamista henkilöautojen valmistukseen verrattuna, esimerkiksi verhoilijan ja putkiasentajan taitoja”, Lindén sanoo.
Valmistus vaatiikin enemmän työtä per valmistunut tuote kuin autot.
Suunnitellulla tuotannolla on yhtiön mukaan huomattava työllisyysvaikutus, ja linja-autojen korkea kotimaisuusaste luo taloudellista lisäarvoa myös laajemmin eri puolilla Suomea.
Ensimmäisten linja-autojen on määrä valmistua Uudenkaupungin tehtaalla vielä vuoden 2026 aikana.
Valmet Automotive on ollut lähiaikoina otsikoissa, kun valtio käytti viime vuonna noin 120 miljoonaa euroa pelastaakseen tiukkaan taloustilanteeseen joutuneen yhtiön. Keskiöön nousi se, miksei pääministeri Petteri Orpo (kok.) jäävännyt itseään silloin, kun Uudenkaupungin autotehtaan pelastamisesta päätettiin valtion rahoilla.
Orpo kiisti oikeuskanslerille antamassaan vastauksessa olleensa esteellinen.