

Noin joka viides suomalainen kertoo, että kansanedustaja Timo Vornasen ampumatapaus vaikuttaa heidän halukkuuteensa äänestää perussuomalaisia, selviää MT:n teettämästä kyselystä.
Hieman useampi sanoo, että tapauksella ei ole ollut vaikutusta.
Joensuulainen Vornanen erotettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä hänen osoiteltuaan toista henkilö aseella ja ammuttuaan maahan baari-illan päätteeksi huhtikuun lopulla.
Kyselyn vastausaika oli 3.–7. toukokuuta. Tapauksesta oli tuolloin kulunut viikko. Vornanen erotettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä sen kokouksessa 2. toukokuuta. Hän on itse ollut tapauksesta asti sairaslomalla eduskuntatyöstä.
Yksittäisen kansanedustajan toilailujen vaikutusta on yleensä hankala johtaa koko puolueen kannatukseen. Varsinkin jos kyseessä ei ole puolueen puheenjohtaja. Alueellisesti vaikutusta kannatukseen voi toki olla, sanoo Tampereen yliopiston viestinnän professori Pekka Isotalus.
MT-kyselyn mukaan kuitenkin myös perussuomalaisia aiemmin äänestäneistä 16 prosenttia sanoo ampumatapauksen vaikuttaneen haluun äänestää heitä edelleen, kun 76 prosenttia kertoo, ettei muutosta ole.
Osaotoksen tulos on tarkkuudeltaan suuntaa antava, mutta ei merkityksetön.
Jos kaikki tapauksen vuoksi ääntään uudelleen harkitsevat perussuomalaisten aiemmat kannattajat jättäisivät puolueen, laskisi sen kannatus huomattavasti.
Perussuomalaisia aiemmin äänestäneistä 16 prosenttia sanoo ampumatapauksen vaikuttaneen haluun äänestää heitä edelleen, kun 76 prosenttia kertoo, ettei muutosta ole.
Ylen helatorstaina julkaisemassa kyselyssä perussuomalaisten kannatus oli jo laskenut alle 16 prosentin. Yhteys Vornasen tapaukseen ei ole yksiselitteinen, mutta kovin kannatuslasku ajoittui juuri tapausta seuranneelle viikolle.

Puolue itse ei tietenkään voi käytännössä vaikuttaa siihen, jos joku sen jäsenistä tai kansanedustajista rikkoo lakia. Perussuomalaisten johtoa kuitenkin arvosteltiin myös siitä, että se viivytteli asiasta kertomisessa.
Esimerkiksi puhemies Jussi Halla-aho (ps.) sai tiedon tapauksesta jo perjantaiaamuna, mutta ei ottanut asiaa esille puhemiesneuvostosta. Myöskään puolueen johto ei tiedottanut asiasta ennen kuin Seiska uutisoi siitä perjantaina illalla. Puoluesihteeri Harri Vuorenpää vahvisti puolueen olevan tietoinen asiasta pian jutun julkaisun jälkeen.
Olisiko nopeampi reagointi puolueelta auttanut?
”Se on hyvä kysymys, jota on lähes mahdotonta arvioida”, Isotalus sanoo.
”Varmaankaan ei. Kohu tästä olisi tullut joka tapauksessa”, hän arvioi.
Kansanedustajan ampuma-aserikos on sen verran iso ja harvinainen tapahtuma, että siitä on hankala päästä vähällä, oli viestintä minkälaista tahansa.
”Vornanen itse olisi voinut vaikuttaa asiaan vähän, jos hänen viestinsä olisi ollut alkuun toisenlainen”, Isotalus arvioi.
”Perussuomalaisten on nyt hankala esiintyä julkisuudessa positiivisesti.”
Käytännössä kriisiviestinnän ensimmäinen neuvo on pyytää anteeksi. Vornasen ensimmäiset viestit olivat kuitenkin jopa uhmakkaita. Hän esitti anteeksipyynnön ”tilanteen aiheuttamasta mielipahasta ja epätietoisuudesta” vasta eduskuntaryhmästä erottamisen jälkeen.
Perussuomalaisiinkaan kohdistunut mainehaitta ei välttämättä rajoitu pelkkään viestintään.
Vaikka puolue ei yksittäisten edustajiensa käytökseen voi juuri vaikuttaa, ei perussuomalaisten kannalta näytä hyvältä se, että puolueen edustajat ovat toistuvasti hankaluuksissa lain kanssa.
”Osa voi ajatella, että se heijastaa puolueen toimintakulttuuria, että siellä sallitaan muita puolueita enemmän tällaista”, Isotalus sanoo.
Seuraavat vaalit ovat joka tapauksessa tulossa niin pian, että asia voi hyvinkin olla vielä äänestyskopissa mielessä.
”Sitä, miten paljon haittaa tästä on puolueen kannatukselle, on hankalaa arvioida, mutta hyötyä tästä ei varmasti ole”, Isotalus arvioi.
Vaaliteesien esittämisen sijaan puolueen edustajat joutuvat nyt kommentoimaan esimerkiksi aselupien uudelleenharkintaa.
”Perussuomalaisten on nyt hankala esiintyä julkisuudessa positiivisesti.”
Toisaalta vajaan kuukauden päästä käytävät EU-vaalit ovat perussuomalaisille muutenkin hankalat, sillä puolueen kannattajat äänestävät niissä muita harvemmin. Vuoden päässä odottaviin kunta- ja aluevaaleihin mennessä tapaus lienee jo unohtunut.
Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri. Siihen vastasi yhteensä 1 044 henkilöä. Tulos on painotettu vastaamaan Suomen väestöä. Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.