Tunnistautuminen ja ajokortti löytyvät pian sovelluksesta, näin se helpottaa arkea
Uusi sovellus turvaa Digi- ja väestöviraston mukaan käyttäjänsä yksityisyyden ja tietoturvan.Tilaajalle
Ajokortin saa parin vuoden sisällä myös digitaalisena, mikä vähentää tarvetta kantaa kuvan muoviversiota mukanaan. Kuva: Kari SalonenMoni perinteinen paperinen tai muovinen asiakirja on saamassa rinnalleen digitaalisen version.
Järjestelmää valmistelee ja ohjeistaa Suomessa kansalaisten käyttöön Digi- ja väestötietovirasto. Myöhemmin tulee käyttöön yrityksille tarkoitettu versio.
Käytännössä vuoden loppuun mennessä Suomessa ja EU-alueella voi asentaa älypuhelimeen tai tablettiin tähän tarkoitetun digitaalisen sovelluksen, digitaalisen identiteettilompakon.
Sovelluksen avulla voi aluksi tunnistautua ja allekirjoittaa sähköisesti asiakirjoja sekä osoittaa henkilöllisyytensä.
Sovelluksessa voi jatkossa säilyttää esimerkiksi ajokorttia tai tutkintotodistuksia ja tehdä sähköisiä allekirjoituksia kaikkialla EU:ssa.
Sovelluksessa voi säilyttää ajokorttia tai tutkintotodistuksia ja tehdä sähköisiä allekirjoituksia.
Digitaaliset lompakot hyödyntävät vahvaa salausta ja biometrista tunnistautumista, kuten sormenjälkeä tai kasvojentunnistusta, mikä tekee niistä usein fyysistä lompakkoa turvallisempia.
Suomen viranomaiset, kuten Digi- ja väestötietovirasto, painottavat, että kehitystyössä otetaan huomioon tietoturva ja käyttäjän hallinta omiin tietoihinsa.
Henkilöllisyyden voi jatkossa osoittaa sähköisellä todistuksella, jonka poliisi myöntää. Digitaalinen henkilöllisyystodistus on voimassa taannehtivasti.
”Sovellus ei korvaa mitään aiempaa muovista kelakorttia tai passitodistusta, jotka jatkavat edelleen käytössä sovelluksen rinnalla.”
Keskusrekisterin sijaan tiedot tallentuvat vain käyttäjän omaan lompakkoon.
Voiko paikoin hidas mobiiliverkko tietää ongelmia sovelluksen käytölle maaseudulla?
Hankepäällikkö Anssi Ahlberg Digi- ja väestötietovirastosta sanoo, että riski on käytännössä vähäinen.
”Ainoa ominaisuus, joka käytössä vaatii verkkoyhteyden, on asiakirjojen sähköinen allekirjoitus ja vahva sähköinen tunnistautuminen. Haluamme tarkistaa, että digitaalinen lompakko on sopimusta tehdessä voimassa”, Ahlberg sanoo.
Sähköiseen allekirjoitukseen liittyy korkean asteen varmenteita, joiden on oltava silloin oikeusturvan varmistamiseksi kunnossa.
”Sovelluksella voi tunnistautua, allekirjoittaa tai vaikka esittää todistuksia, mutta sillä ei ole maksatus- tai pankkiominaisuuksia.”
Sovellus toimii ilman verkkoyhteyttä, mutta sen ottaminen käyttöön pitää kertaalleen tehdä verkkoyhteydellä tai tiskiasioinnissa julkishallinnossa.
Eurooppalainen digitaalinen identiteettilompakko
Digi- ja väestötietovirasto rakentaa suomalaisten käyttöön digitaalisen identiteettilompakon. Se on jokaisen kansalaisen perussovellus, jota käytetään älypuhelimella.
Sovellus tulee saataville vuoden 2026 loppuun mennessä. Aluksi sitä voi käyttää ainakin vahvan sähköisen tunnistautumisen välineenä ja sillä voi allekirjoittaa sähköisesti.
Tulevaisuudessa sen tarkoitus on koota erilaiset kortit ja todistukset yhteen paikkaan, esimerkiksi henkilöllisyyden tai ajo-oikeuden todistamiseksi.
Lompakkosovellus on maksuton ja sen käyttö on vapaaehtoista.
Lähde: Digi- ja väestötietoreksteri.
Ahlberg torjuu epäilyt siitä, että uusi järjestelmä murentaa yksittäisen henkilön yksityisyyden suojaa.
Digilompakkoa tarjoavalla Digi- ja väestötietovirastolla ei ole näkymää yksittäisen lompakon käyttäjään toiminnasta, mikä perustuu järjestelmästä vuonna 2024 annettuun EU-asetukseen.
”Lompakon käyttöönotosta jää meille jälki, jotta tiedämme, keille lompakko on myönnetty ja montako lompakkoa Suomessa on myönnetty. Tämä on olennaista, jos käyttäjä haluaa esimerkiksi sulkea lompakon myöhemmin kauttamme.”
Tietomurto digilompakkoon on tehty vaikeaksi Ahlbergin mukaan sillä, että keskusrekisterin sijaan tiedot tallentuvat vain käyttäjän omaan lompakkoon.
”Asetelma on sama kuin ostaisi kaupasta perinteisen lompakon. Sen myöhemmästä käytöstä ei ole näkymää.”
Lähdekoodi julkaistaan avoimena, jotta voidaan nähdä, mitä tietoja sovelluksen ja taustajärjestelmän välillä siirtyy.
”Tarpeeksi tekniikkaa osaava voi näin vielä varmistaa tapahtumat.”
Käyttäjällä on täysi hallinta sovelluksen käyttöhistoriaan ja tallentamiinsa todisteisiin, mutta hän on toisaalta täysin vastuussa historiatiedoistaan.
”Yksityisyyden suoja paranee, kun vain tarvittava tieto välittyy.”
Sovelluksen lataus ja käyttö on maksutonta. Sen sijaan myönnettävistä todistuksista niiden myöntäjä voi periä maksun.
Esimerkiksi ajokortti on jo lähitulevaisuudessa muuttumassa digitaaliseksi. EU-asetus muutoksesta on voimassa, ja sen on arvioitu olevan käytössä aikaisintaan vuonna 2028.
”Odotan tätä tulevaksi kuin kuuta nousevaa, ettei ajokortin takia tarvitse ottaa lompakkoa. Ajokortin viivakoodin sisältämän tiedon luku jää pois postipakettia noutaessa. Yksityisyyden suoja paranee, kun vain tarvittava tieto välittyy.”
Vastapuolen mahdollisuus petokseen on minimoitu.
Erityisasiantuntija Olli Kauppila Digi- ja väestötietovirastosta sanoo, että vastapuolen mahdollisuus petokseen on minimoitu.
Lompakkoon todistuksia tarjolle tuovat tai sellaisia hyödyntävät tahot tarkastetaan ja rekisteröidään lompakon toiminnallisuuksien käytön mahdollistamiseksi.
”Jos yritys pyytää tunnistautumisessa katuosoitetietoa, mutta se ei lompakon käyttäjäksi Traficomille rekisteröityessään ilmoittanut pyytävänsä sitä, sovellus varoittaa tästä. Jos organisaatio pyytää rekisteröityä vähemmän tietoja, sovellus varoittaa siitäkin”, Kauppila jatkaa.
Hankkeen valmistumista Suomessa voi seurata Digi- ja väestötietoviraston (DVV) sivuilta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
