Suomalaisilla on kompostoinnissa yksi helmasynti – näillä puutarhaneuvojan vinkeillä kompostori pysyy käynnissä myös talven pakkasilla

Suomalaisilla on asiantuntijan mukaan yksi niin sanottu helmasynti, joka voi johtaa siihen, että kompostori ei toimi kunnolla talvella.

Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula kertoo, että talvipakkasilla kompostoinnissa on tärkeää muistaa kaksi asiaa. Ensinnäkin on tärkeää, että kompostori kauttaaltaan hyvin lämpöeristetty. Kunnollinen lämpöeristys on tärkein yksittäinen tekijä siinä, että kompostori toimii kunnolla myös talvella.

Kompostoreissa on monenlaisia ja monen tasoisia lämpöeristeitä. Kerttula neuvoo suosimaan kompostoreja, jotka on eristetty polyuretaanilla. Sopiva paksuus polyuretaanieristeelle on neljä senttimetriä. Tällöin kompostori pysyy Kerttulan mukaan varmasti toiminnassa, kunhan sitä käytetään oikein.

Kompostori saattaa jäätyä talvella.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Esimerkiksi styroksi ei eristä niin hyvin kuin polyuretaani, joten siitä tehdyn eristeen pitää olla polyuretaanin neljää senttiä paksumpi. Kerttula neuvookin eristevahvuuden vertailun sijaan vertailemaan eristysmateriaaleja.

”Jos jossain on markkinoiden vahvin eriste, se ei tarkoita sitä, että se olisi paras eriste, koska materiaali voi olla huonompi”, Kerttula vinkkaa.

On myös tärkeää, että kompostoriin vie jätettä ympäri vuoden. Tämä johtuu siitä, että kompostin mikrobit tarvitsevat ruuakseen biojätettä.

”Talvella on erityisen tärkeää, että kompostoriin viedään biojätettä säännöllisesti. Kesällä saattaa tulla puutarhajätteitä, niin se ei ole niin kriittistä”, Kerttula muistuttaa.

Kompostorin toiminnan kannalta on tärkeää, että kompostoitavaa jätettä syntyy ympäri vuoden.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomalaisilla on eräs tyypillinen niin sanottu helmasynti, joka voi johtaa siihen, että kompostori ei toimi kunnolla talvipakkasilla. Biolanin Kerttula toteaa, että usein kompostorin kuiviketta ei käytetä riittävästi.

Jos kuiviketta ei käytä riittävästi, ja paljon nestettä sisältävät biojätteet jäätyvät, lopputuloksena on vaikeasti sulatettava jätepaakku.

Kerttula neuvoo, että kuivike kannattaa talviaikaan laittaa biojätteen päälle. Tällöin se toimii eristekerroksena ja auttaa pitämään kompostointiprosessin käynnissä.

Sopiva kuivikemateriaali imee nestettä, koska monet biojätteet ovat usein kosteita. Lisäksi on olennaista, että kuivikemateriaali säilyy karkeana. Karkeus estää sen, että kostea massa ei tiivisty. Tyypillisesti osana kuiviketta käytetään jonkinlaista puunkuorirouhetta tai haketta.

Ei ole yhdentekevää, kuinka paljon kuiviketta käyttää. Yleensä suositellaan, että kuiviketta käytetään vähintään kolmasosa biojätteen määrästä. Jos taas biojäte on kovin kosteaa, kannattaa kuiviketta laittaa jopa puolet biojätteen määrästä.

Moni suomalainen ei käytä riittävästi kuiviketta. Se saattaa kostautua etenkin talvella.  Kuva: Sanne Katainen