EU:n pakolaislinja muuttuu vääjäämättä tylymmäksi − Suomi on enemmän esikuva kuin pahis

Pakolaisongelma palaa loppuviikosta rytinällä EU-johtajien agendalle. Siitä pitää huolen Puolan keskustaoikeistolainen pääministeri Donald Tusk.

Puola aikoo lopettaa turvapaikkahakemusten käsittelyn Valko-Venäjän vastaisella rajalla.Tusk perustelee kansainvälisiä sopimuksia rikkovaa käytäntöä samoilla argumenteilla, joilla pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus runnoi läpi uuden rajaturvallisuuslain: Puolan turvallisuus on uhattuna, koska Venäjä ja Valko-Venäjä käyttävät turvapaikanhakijoita hybridisodankäynnin välineinä.

EU-maiden johtajilla on loppuviikosta huippukokous Brysselissä. Tusk haluaa, että jäsenmaiden muodostama neuvosto keskustelee, millä keinoille EU voi torjua Valko-Venäjän Aljaksandr Lukašenkan ja Venäjän Vladimir Putinin siipien suojissa tehtäviä hybridihyökkäyksiä.

Toisin kuin kotimaisessa keskustelussa on annettu ymmärtää, Suomi voi näyttäytyä huippukokousväännössä enemmän esikuvana kuin pahiksena. Puolan, Tanskan, Viron, Liettuan, Suomen ja Ruotsin hallitukset lähettivät jo kesäkuussa EU-komissiolle kirjeen, jossa vaadittiin Brysseliä hyväksymään kovemmat otteet välineellistettyä maahanmuuttoa vastaan.

Puolan Eurooppa-ministeri Adam Szlapka on korostanut puolalaiselle PAP-uutistoimistolle, että maan ”turvallisuuteen kohdistuu kova paine” ja sen torjumiseksi on löydettävä ”poikkeuksellisia keinoja”. Ulkoministeri Radoslaw Sikorski on verkkojulkaisu Politicon mukaan todennut, että Puola ei kunnioita eikä toimeenpane ”mitään EU-ehdotusta”, joka ”vaarantaa maan turvallisuuden”.

Suomessa oikeusoppineet arvostelivat ankarasti ”käännytyslaiksi” ristittyä rajamenettelylakia. Sen katsottiin olevan ristiriidassa niin Suomen perustuslain, EU-lainsäädännön kuin kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Suomalaiset oikeustieteilijät ovat tehneet laista kanteluja EU:lle. Niistä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Puolan otteet maan itärajalla ovat olleet kovia jo pitkään. Putinin ja Lukašenkan määräyksestä rajoille rahdattuja turvapaikanhakijoita on käännytetty kerta toisensa jälkeen kovakouraisesti.

Myös muissa EU-maissa kasvaa paine harjoittaa tylympää pakolaispolitiikkaa. Ranskassa uusi sisäministeri Bruno Retailleau on luvannut lisätä maahanmuuttajien palautuksia ja vetää tiukempaa linjaa sekä turvapaikka- että oleskelulupapäätöksissä.

Saksan hallitus on ottanut käyttöön tiukat rajatarkastukset ja yrittää kaikin keinoin lisätä jo rajalta käännytettävien tulijoiden määrää. Ainakin toistaiseksi Saksan toimenpiteet eivät ole olleet ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.

Myös Saksassa oikeisto-opposition edustajat ovat viitanneet Suomen malliin, kun turvapaikkaprosessin kiristämisestä on keskusteltu. Friedrich Merz, oikeistounionin (CDU/CSU) kansleriehdokas ensi syksyn vaaleissa, on korostanut, että maltillisen poliittisen keskustan pitää yhteistyössä pystyä ratkaisemaan pakolaisongelma, jotta laitaoikeisto pääse yksin hyödyntämään sitä vaalikampanjassa. Suomessa iso osa suurimman oppositiopuolueen eli SDP:n kansanedustajista äänesti kovan kiukuttelun jälkeen oikeistohallituksen esittämän rajaturvallisuuslain puolesta.

Puolassa pakolaispolitiikka on ratkaiseva kysymys ensi vuoden presidentinvaaleissa. Pääministeri Tuskin koalitio yrittää saada läpi oman ehdokkaansa, koska nykyinen oikeistokonservatiivista PiS-puoluetta lähellä ole Andrzej Duda on torpedoinut useita hallituksen lakiesityksiä. Tusk saattaa jopa itse asettua ehdolle.

Tulevassa EU-huippukokouksessa väännetään vääjäämättä maahanmuuttopolitiikan tulevaisuudesta. Yhä useampi jäsenmaa pyrkii Saksan tavoin aikaistamaan EU:n uuden turvapaikkalainsäädännön toimeenpanoa. On myös mahdollista, että pakettia halutaan tiukentaa. Jos siinä ei onnistuta, paine tehdä yksipuolisia EU-lakia rikkovia toimenpiteitä kasvaa.