Tuulivoimaloiden purkaminen on jäämässä kuntien harteille konkurssien jälkeen
Tuulivoimaloiden purkuvastuun siirtäminen kunnille olisi maanomistajille helpotus, sillä he ovat usein yksityishenkilöitä. Maan vuokraaminen tuuli- tai aurinkovoimalle voi tuoda omistajalle hyvät tulot.Tilaajalle
”Suomesta on toistaiseksi purettu vähän yli 50 voimalaa ja aina purusta on vastannut voimalan omistaja”, Uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo. Kuva: Jarkko SirkiäTuulivoima-ala on elänyt vuosia nosteessa ja uutiset ovat kertoneet suurista hankkeista ja kovasta kasvusta.
Nyt myös vastoinkäymisiä on tullut esiin. Esimerkiksi Pyhäjoella Wpd:n iso tuulivoimala joutui yrityssaneeraukseen.
Siksi on ajankohtaista miettiä, mitä voimaloille tapahtuu, jos ne omistava yritys tekee konkurssin. Tällä hetkellä valmistelussa on malli, jossa vastuu purkamisesta jäisi kunnille.
”Jos omistaja ei ole purkamassa voimaloita, asetettaisiin vakuus kunnalle ja niillä rahoilla kunta hoitaisi purkamisen”, Uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen avaa mallia MT Livessä.
Kuntia ei lisävastuu juuri kiinnosta.
”Kuntaliitto ei kannata tätä. Me olemme kompromissina esittäneet, että kunnat tarkistaisivat, että vakuus on riittävä”, Mikkonen sanoo.
Tuulimyllyt ovat usein yksityisiltä vuokratuilla mailla. Tällä hetkellä vastuu purkamisesta konkurssin sattuessa jää maan vuokraajalle.
”Maanomistajat ovat monesti yksityishenkilöitä, joten onhan se heille iso asia, vaikka riskit ovat pienet. Suomesta on toistaiseksi purettu vähän yli 50 voimalaa ja aina purusta on vastannut voimalan omistaja.”
Uusi laki purkamisesta on lausunnoilla.
Ruotsissa konkursseja on ollut useampiakin. Siellä on Mikkosen mukaan tehty sopimuksia, joissa kaikki riskit ovat jääneet sähkön myyjälle.
Wpd:n vaikeudet johtuvat osaksi uudesta sähkön varttihinnoittelusta. Mikkosen mukaan iso haaste on ollut ennakoitavuuden ongelmat.
”Fingrid on muuttanut asioita, jotta ennustettavuus olisi helpompaa ja hintojen vaihtelu tasaantuisi.”
Tuulivoimaa syytetään herkästi pörssisähkön korkeista hintapiikeistä. Mikkosen mukaan Suomen uudet teollisuushankkeet tuovat tulevaisuudessa lisää joustoa. Esimerkiksi kaukolämpökattilat tuottavat sähköllä lämpöä kun hinta on alhainen ja päinvastoin.
”Viime talvi meni hyvin, vaikka oli kulutusennätyksiä. Järjestelmä toimi.”
Hallitus kaavailee, että yli 50 hehtaarin aurinkovoimaloille pitäisi olla kaava. Nyt kunnat voivat päättää niistä kevyemmin keinoin. Mikkonen ei kannata kaavapakkoa.
”Aurinkovoimahankkeet kaavoitetaan nytkin, jos siihen on joku syy. Esimerkiksi käytöstä poistetuilla turvetuotantoalueilla ei ole mitään yhteensovittamisen tarvetta, johon tarvittaisiin kaavaa. Kaavoitus tuo epävarmuutta ja kustannuksia.”
Turvesoille suunnitellaan 70–120 hehtaarin aurinkovoimaloita, joille tarvittaisiin aina kaava, jos hallituksen aikomus toteutuu.
Hallitusohjelmassa toivotaan aurinkovoimaa käytöstä poistetuille turvesoille.
Mikkosen mukaan maan vuokraaminen tuuli- tai aurinkovoimalle parantaa maan tuottoa.
”Hintoja en voi edunvalvojana tietää, mutta sen tiedän, että tuulivoiman tulot metsästä ovat huomattavasti paremmat kuin metsänhoidosta sillä alueella. Tai jos aurinkopaneelit asetetaan pellolle, parantaa se maanomistajan tulotasoa merkittävästi.”
Tulevaisuudessa öljyn hinnan nousu parantaa tuuli- ja aurinkovoiman kannattavuutta, Mikkonen arvioi.
”Se kasvattaa puhtaan energiantuotannon kannattavuutta. Iso kysymys on raskaan liikenteen polttoaineissa. Miten esimerkiksi lentoliikenteen vetyjohdannaiset polttoaineet saadaan kannattaviksi. Siihen tällä kriisillä on merkitystä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
