Pohjolan tumman mehiläisen geenit halutaan talteen – kysely selvittää siivekkään alkuperäisrodun tilannetta
Alkuperäisrodun ei tarvitse olla suuren suuri ollakseen arvokas.
Tummia mehiläisiä tarhataan muun muassa Naantalin Kultarannassa. Kuva: Kari SalonenPohjolan tumman mehiläistä tarhaavien toivotaan vastaavan sähköiseen kyselyyn, jolla kerätään tietoa tarhauksen ja emonkasvatuksen laajuudesta Suomessa.
Kyselyyn voivat vastata niin ammattilaistarhaajat kuin harrastajatkin. Vastauksista saatu tieto on osa työtä, jota Luonnonvarakeskus Luke alkaa tehdä yhdessä pohjoismaisen geenivarakeskus NordGenin, Suomen Mehiläishoitajain liiton ja Suomen tumman mehiläisen hoitajat ry:n kanssa. Tavoitteena on pienen pölyttäjämme geenivarojen suojelu ja säilyttäminen.
Pohjolan tumman mehiläinen on pohjoismainen alkuperäinen rotu, jolla aloitettiin mehiläistarhaus Suomessa noin 250 vuotta sitten. Luke kertoo tiedotteessaan.
1900-luvulla mehiläishoitajat toivat muita mehiläiskantoja pohjolan tummien mehiläisten asuttamille alueille.
Risteytysten seurauksena syntyi sekarotuisia mehiläisiä. Niistä tuli vähitellen niin vihaisia, ettei niiden kanssa voinut työskennellä. Vähitellen musta rotu korvattiin muilla roduilla ja se lähes hävisi 1960-luvulle mentäessä, kertoo Suomen tumman mehiläisen hoitajat ry sivuillaan.
Nykyään pohjolan tumman mehiläistä pidetään uhanalaisena rotuna. Sen säilytystyö kuuluu Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallisen geenivaraohjelman toimenpiteisiin turvata maa- ja elintarviketalouden kannalta tärkeitä eläinrotuja ja niiden geenivaroja.
Kyselyyn vastaaminen kestää maksimissaan 15 minuuttia. Yhteenveto kyselytuloksista lähetetään kaikille yhteystietonsa jättäneille vastaajille.
Kysely tummanmehiläisen tarhaajille ja emonkasvattajille
Kuva vaihdettu 21.3. kello 8:53
- Osaston luetuimmat
