Itärajan aita ei estä yksittäistä ihmistä tai edes villisikaa tulemasta Suomeen, mutta kymmentuhatpäisen joukon se pysäyttää

Kaakkois-Suomeen rakennettavan raja-aidan myöhästyminen oli odotettavissa, kertoo raja-aidan hankepäällikkö Ismo Kurki. Useat mediat uutisoivat aiemmin viikolla, että raja-aidan pilottivaihe myöhästyy noin kuukaudella. Pilottivaiheen oli tarkoitus valmistua kesäkuun lopussa, mutta aikataulu siirtyy heinäkuulle.

”Urakoitsijat sanoivat alusta alkaen, että rakentamisen aikataulu on hyvin tiukka. Tässä oli mahdollista selvittää rakentamisen pullonkauloja, joissa aika voi loppua kesken ja myös niitä vaiheita, joissa aikapaine ei ole yhtä kova”, Kurki kertoo.

Samalla voidaan määrittää aikamääreet myös tulevia tarjouskilpailuja varten. Kurjen mukaan näin saadaan tietoa, kuinka nopeasti uutta raja-aitaa olisi mahdollista pystyttää.

Aita pystytetään pääosin Kaakkois-Suomen rajavartiolaitoksen valvomalle 200 kilometrin alueelle. Siellä aitaa rakennetaan noin 140 kilometrin matkalle. Muilla rajanylityspaikoilla aitaa rakennetaan lähinnä ylityspaikan läheisyyteen.

Aidan rakennus ajoittuu vuosille 2023–2026. Pilottivaiheen jälkeen käynnistyy seuraava rakennusvaihe. Silloin aitaa pystytetään Itä-Lappiin Sallan rajanylityspaikan läheisyyteen.

Aidan elinkaareksi arvioidaan 50 vuotta. Sähköistä valvontaa, esimerkiksi kameroita, tulee kuitenkin uusia noin kymmenen vuoden välein.

”Käytännön kokemus on opettanut, että näitä on tarve uusia noin kymmenen vuoden välein”, Kurki sanoo.

Itärajalle rakennettavan aidan pilottikäyttö alkaa heinäkuussa. Aita rakennetaan rajavyöhykkeelle noin 7,5 metrin päähän raja-aukosta. Rakennustöitä esiteltiin aiemmin viikolla myös suomalaiselle ja kansainväliselle medialle.

Kurjen mukaan julkisuudessa käydyssä keskustelussa on hämärtynyt, mihin tarkoitukseen aita rakennetaan.

”Aidan tarkoitus on estää massamittainen maahantulo tilanteessa, jossa Valtioneuvosto arvioi sen olevan uhka Suomen turvallisuudelle.”

Toisin sanoen aidan ei ole tarkoitus olla sotilaallisen maanpuolustuksen väline. Se ei liioin estä turvapaikan hakemista Suomesta tai pysäytä yksittäisiä, luvattomia rajanylityksiä.

Aita ei myöskään estä rajavyöhykkeen yli kulkevien eläinten kuten villisikojen rajanylitystä. Aitaan on sijoitettu noin kolmen kilometrin välein kulkuportti eläimiä varten. Portteja valvotaan ja ne voi sulkea etänä, jos ihmisiä yrittäisi tulla läpi.

Sen sijaan raja-aidalla pyritään estämään esimerkiksi sellainen tilanne, joka nähtiin Puolan ja Valko-Venäjän rajalla syksyllä 2021. EU:n alueelle pyrki kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita, jotka jäivät jumiin Puolan ja Valko-Venäjän raja-alueelle.

Länsimaissa rajakriisin arvoitiin olevan Valko-Venäjän hybridioperaatio, jossa suuria määriä Lähi-idästä tulevia turvapaikanhakijoita lähetettiin tietoisesti EU:n alueelle.

Itärajan uuden aidan ansiosta viranomaisten olisi vastaavassa tilanteessa helpompi hallita suurta määrää maahan pyrkiviä ihmisiä.

Itärajan aidan hankepäällikkö Ismo Kurki ja Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jukka Lukkari esittelivät aitaa tiistaina 30.5. järjestetyssä mediatilaisuudessa.  Kuva: Mikko Nikkinen

Kaakkois-Suomen rajavartiolaitoksen apulaiskomentaja, everstiluutnantti Jukka Lukkari kertoo, että rajan toisella puolella aitatyömaahan on suhtauduttu neutraalisti.

”Jonkin verran kiinnostusta on ollut. Olemme kertoneet hankkeesta avoimesti. Venäjän puolella raja-aita on ollut jo aiemmin ja Suomen ratkaisu muistuttaa sitä, joka Venäjällä on jo käytössä.” Lukkari kertoo.

Hän ei ole havainnut, että rajalla olisi tavallista enemmän ongelmia tai epäselvyyksiä. Yleisradio kertoi muutama viikko sitten, että joidenkin suomalaisten kulku Venäjälle on estetty vääränlaisten viisumeiden vuoksi, mutta Lukkarin mukaan nämä jäivät yksittäisiksi tapauksiksi.

Rajaviivan ympärillä on noin viiden metrin levyinen raja-aukko. Raja-aita rakennetaan noin 2,5 metrin päähän raja-aukosta. Suomen ja Venäjän välinen rajavyöhyke on leveydeltään noin kolme kilometriä. Kuva: Mikko Nikkinen

Toukokuun lopulla järjestettiin myös laajamittaisen maahantulon hallinnan harjoitus Rajavartiolaitoksen johdolla. Ura23-harjoitukseen osallistuivat muun muassa Maahanmuuttovirasto, Suojelupoliisi, Tulli, Puolustusvoimat ja aluehallintovirastojen ja ely-keskusten edustajia.

Harjoitukseen osallistui 418 ihmistä, joista suurin osa oli rajavartiolaitoksen henkilökuntaa. Harjoituksen tarkoitus oli kehittää valmiutta vastata laajamittaiseen, välineellistettyyn maahantuloon ja tunnistaa viranomaistyön kehityskohteita.