• Hallitus haluaa uusia Suomen rataverkon turvalaitteita ja sitouttaa kunnat maksamaan tunnin junasta 400 miljoonaa

    Valtio ja osakaskunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi pääsivät kesäkuussa alustavaan yhteisymmärrykseen siitä, että valtio ja kunnat sitoutuvat rahoittamaan hankkeen rakennusvaihetta 400 miljoonalla eurolla kumpikin.
    Käyttöikänsä päähän tulleet rataverkon turvalaitteet on tarkoitus uusia. (arkistokuva)LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO .
    Käyttöikänsä päähän tulleet rataverkon turvalaitteet on tarkoitus uusia. (arkistokuva)LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO .  
    Uutiset|Liikenne
    21.11.202419:38
    STT–

    Suomen rataverkoston turvallisuutta aletaan parantaa. Hallitus esittää rahoitusta rautateiden kulunvalvontajärjestelmän uusimiseen. Siinä on määrä uudistaa muun muassa käyttöikänsä päähän tulleet rataverkon turvalaitteet ja junien kulunvalvontajärjestelmää.

    Koko uudistuksen kustannusarvio on toista miljardia euroa. Investointikustannukset ajoittuvat vuosille 2025–2040.

    Niin kutsuttua Digirata-hanketta on valmisteltu vuodesta 2019 lähtien.

    Hallitus esittää niin ikään Länsiradan, eli Turun ja Helsingin välisen tunnin junan, rakentamisvaiheen kustannuksiin ehdollista 400 miljoonan euron valtuutta.

    Valtion osuuden käytön ehtona on, että osakkaina olevat kunnat ja kaupungit sekä mahdolliset muut julkisyhteisöt sitoutuvat maksamaan rakentamisen kokonaiskustannuksista vähintään 400 miljoonaa.

    Valtio ja osakaskunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi pääsivät kesäkuussa alustavaan yhteisymmärrykseen siitä, että valtio ja kunnat sitoutuvat rahoittamaan hankkeen rakennusvaihetta 400 miljoonalla eurolla kumpikin. Osa kunnista on suhtautunut varauksellisesti ratayhteyden rahoittamiseen.

    Valmistuessaan Länsirata vähentäisi Turun ja Helsingin välistä matka-aikaa noin 20 minuutilla.

    Länsirata-yhtiö on aiemmin kertonut valmistautuvansa siihen, että ratahankkeen rakentamissuunnittelu alkaisi ensi vuonna ja varsinaiset rakennustyöt viimeistään vuonna 2027.

    Hallitus esittää niin ikään maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusten mukaisesti kaupunkiseutujen investointeihin noin 130 miljoonaa euroa ensi vuodelle hallitusohjelman määräaikaisesta investointiohjelmasta.

    Rahoitusta esitetään muun muassa Turun satamaradan siirtoon, Helsingin juna- ja metroasemien peruskorjauksiin, Tampereen seudun raitioteihin ja Vantaan ratikkaan sekä Oulun ratapihaan ja Turun kehätiehen Raision keskustassa. Niin sanottuihin MAL-sopimuksiin perustuvan määrärahan käytön edellytys on, että kyseiset kunnat sitoutuvat sopimustavoitteisiin ja toimiin.

    Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen vuoden 2025 talousarvioesityksen täydentämisestä. Valtion talousarvio ensi vuodelle hyväksytään eduskunnassa joulukuussa.

    Lisää aiheesta
    • Torstaina on määrä korvata junavuoroja linja-autoilla esimerkiksi Parkanon ja Tampereen sekä Vaasan ja Seinäjoen välillä.

      Liikenne | VR pyytää matkustajia varautumaan myöhästymisiin ja perumisiin myrskyn vuoksi

    • Suomen tulisi kehittää määrätietoisesti raideyhteyksiä, kirjoittaja toteaa. Kuvituskuva.

      Liikenne | Lukijalta: Populismi hämärtää viisaita raidehankkeita Suomessa – Pori–Parkano–Haapamäki-rata pitäisi kunnostaa takaisin käyttöön

    • Ensimmäisen rakentamisvaiheen kustannusarvio on 1,3 miljardia euroa. LEHTIKUVA / ANNI SAVOLAINEN.

      Liikenne | Länsirata-yhtiö tähtää rakennustöiden aloitukseen viimeistään vuonna 2027

    • Toimitusjohtajalle ja hallitukselle on maksettu joulukuun alusta 2020 vuoden 2023 loppuun ulottuvilla kolmella tilikaudella tuntuvasti palkkaa ja palkkioita. Tavoitteena on, että hanke olisi maalissa lopullisesti vuonna 2032. Kuvituskuva Salon juna-asemalta.

      Politiikka ja talous | TE: Turun tunnin junan johtajat saaneet jo 1,4 miljoonalla palkkaa ja palkkioita

    Artikkelin aiheet
    Länsirata
    Digirata-hanke
    ratahankkeet
    liikenneinvestoinnit
    valtionbudjetti
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Jos työkoneen leveys on yli 2,6 metriä, tulee muuta liikennettä varoittaa leveästä kuljetuksesta huomiomerkein tai heijastimin. Kuvassa muokkain on juuri avattu kuljetusasennosta.

    Koneviesti | Traktorit osallisena noin 200 henkilövahinkotapaukseen liikenneonnettomuuksista vuosittain – nämä ovat traktorin liikennekäytön riskit

  • Koneviesti | Lukijan idea: Ketjutalja kippinä mönkijässä

  • EU:n komissio katsoo, että nykyisillä säännöillä ei puututa riittävästi ilman pilaantumiseen ja ajoneuvojen aiheuttamaan meluun. Muun muassa pienhiukkaspäästöjen valvonta vaatisi uusia mittausmenetelmiä.

    Koneviesti | EU:n komissio pyrkii vähentämään liikenteen haittoja – turvajärjestelmiä ja pakokaasuja halutaan valvoa tehokkaammin